18. heinäkuuta 2015

Patricia Harman: Hope Riverin kätilö ja The Reluctant Midwife

Kuva kustantajan sivuilta
Löysin Hope Riverin kätilön jonkun blogitekstin perusteella, taisin lukea molemmista osista esittelyn ennen kuin innostuin varaamaan kirjoja. Hope Riverin kätilö on ilmestynyt suomeksi viime vuonna ja sen jatko-osa ilmestyi englanniksi tänä keväänä.

Hope Riverin kätilö kertoo Patience  Murphystä, Hope Riverin kaivoskylän kätilöstä. Hänellä on takanaan vaiherikas menneisyys ja hän on Hope Riverissä poliisia paossa. Ystävänsä ja opettajansa rouva Kellyn kuoltoa Patiencen on hoidettava alueen synnytykset, vaikka hän on kaikkea muuta kuin varma pätevyydestään.

Vastentahtoisesti hän ottaa apulaisekseen Bitsyn, nuoren mustan tytön, joka muuttaa hänen luokseen ja avustaa häntä synnytyksissä opetellen samalla ammattia. Patiencen epäilyistä huolimatta hänestä ja Bitsystä tulee toimiva työpari ja hyvät ystävät.

Talous on painunut vaikeaan lamaan ja kaivoskylän asukkaat jäävät yksi toisensa jälkeen työttömiksi. Kätilö kutsutaan usein vasta viime hetkellä tai kun tilanne muuttuu vakavaksi, koska ihmisillä ei ole varaa maksaa kätilölle eikä varsinkaan lääkärille. Patience ei pääse työssään helpolla, mutta sisukkaana naisena hän jatkaa ammatin opettelua ja työskentelyä, vaikka kaikki synnytykset eivät aina pääty onnellisesti eikä läheskään jokaisesta kerrasta saa riittävää palkkaa.

Kuva kustantajan sivuilta
The Reluctant Midwife vie lukijan takaisin Hope Riveriin neljä vuotta edellisen kirjan päättymisestä. Talous on edelleen huono, ja entistä useammat ovat työttöminä. Tällä kertaa seuraamme elämää sairaanhoitaja Becky Meyersin näkökulmasta. Hän palaa takaisin Hope Riveriin tohtori Blumin kanssa, oltuaan vuosia poissa. Tohtori Blum on menettänyt vaimonsa ja vajonnut toimintakyvyttömään tilaan. Becky on pitänyt miehestä huolta, vaikka puhumattoman ja aloitekyvyttömän miehen hoitaminen käykin voimille. Hope Riveriin he palaavat varattomina kuullakseen, että tohtorin talo on myyty maksamattoman asuntovelan takia, eikä heillä siis ole edes kattoa päänsä päälle.

Toivottomalta tuntuvassa tilanteessa Becky kääntyy vanhan ystävänä Patiencen puoleen, joka Beckyn poissaollessa on mennyt naimisiin eläinlääkäri Daniel Hesterin kanssa ja saanut pojan. Hesterit auttavat Beckyn ja tohtori Blumin alkuun ja antavat heidän asua Patiencen vanhassa mökissä. Beckyn on kuitenkin löydettävä jostain työtä. Työnhaku on jokseenkin toivotonta naiselle, sillä miehet menevät työnhaussa naisten edelle, onhan useimmilla perhe elätettävänään.

Becky on sairaanhoitajana kokenut ja tottunut hoitamaan vaikeitakin vammoja. Hän ei kuitenkaan kestä synnytyksiä, ja on kauhuissaan kun Patience pyytää häntä silloin tällöin auttamaan tai sijaistamaan itseään. Luonteeltaan varovainen ja hermoileva Becky löytää itsestään vähitellen vahvuutta, sillä köyhän elämä on kovaa työtä, ja muutos hänen aiempaan elämäänsä on valtava. Ja kaiken muun lisäksi hänellä on huollettavanaan myös tohtori Blum.

Molemmat Hope River -kirjat ovat koukuttavaa luettavaa, sillä päähenkilöiden elämät ja tapahtumat niiden ympärillä ovat vauhdikkaita ja mielenkiintoisia. Ensimmäisessä osassa on paljon synnyttäviä naisia, mutta myös auttamista sortuneella kaivoksella, kaivospatruunan perhetragedia sekä ystävyyttä ja auttamista yli roturajojen. Hope Riverissä mustat ja valkoiset ovat pääosin hyvissä väleissä, vaikka konfliktejakin välillä esiintyy. Toisessa osassa päästään seuraamaan elämää valtion järjestämällä leirillä, jossa nuoret miehet työskentelevät Hope Riverin lähellä olevalla metsäalueella. Becky menee leirille töihin osa-aikaiseksi hoitajaksi ja kokee siellä iloa ja suurta surua. Toisen osan Becky on kovin erilainen henkilö kuin ensimmäisessä osassa, jossa hänet esiteltiin hermostuneena ja omanarvontuntoisena naisena. Hope Riveriin palaava Becky joutuu opettelemaan nöyryyttä pakon edessä.

Suosittelen kirjoja sellaisille, jotka haluavat lukea vahvojen naisten tarinoita ja oppia tuntemaan pienen palan Yhdysvaltojen historiaa. Nämä kirjat tuovat tuon ajan ja alueen historian eläväksi osaksi tarinaa. En ole aikoihin lukenut romaania englanniksi ja vähän pelkäsin lukutahdin olevan hidasta, mutta kieli on helppoa ja tarina niin vetävä että yli nelisataasivuinen kirja tuli ahmittua muutamassa päivässä. Ensimmäisen osan luin "oikeana" kirjana ja toisen e-kirjana, molemmat toimivat hyvin. :)

4 kommenttia:

  1. Olen lukenut ensimmäisen kirjan ja pidin todella paljon kirjasta. Tietysti haluan lukea jatkokirjankin :)

    VastaaPoista
  2. Minusta se toinen osa oli jopa parempi, mutta nämä on tietysti makuasioita. :)

    VastaaPoista
  3. Hope Riverin kätilö oli todella valloittava teos ja pidin sen tunnelmasta paljon, vaikka siinä olikin ankeitakin asioita (lama, perheongelmat, rotuerottelu). Jään siis odottelemaan jatko-osan suomentamista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät siitä yhtä paljon kuin ensimmäisestä! :)

      Poista

Mitä mieltä sinä olet?