Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2013.

Ville Haapasalo: "Et kuitenkaan usko..." Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä

Kuva
Tämä kirja liittyy taas Venäjä-innostukseeni, ja onhan Haapasalo tietysti mielenkiintoinen persoonanakin. Jonotin tätä kirjastosta aika monta viikkoa, joku muukin oli ilmeisesti huomannut että kirja on kiinnostava. Teksti etenee haastattelumuodossa, ja haastattelut on tehty ilmeisesti kahden päivän aikana, jolloin Kauko Röyhkä oli Moskovassa tapaamassa Villeä. Kirja on melko nopealukuinen, ja lisäksi siinä on Juha Metson hieno valokuvakuvitus. Kirjan nimi kuvaa teosta hyvin, suurin osa Villen kertomista tapahtumista on tosiaan sellaisia, joita ei ole välttämättä ihan helppo uskoa todeksi. Paljon on mies ehtinyt ja tehnyt. En oikein osaa nostaa mitään esimerkkejä, tuntuisivat kömpelöltä toistolta. Tarinat ovat parhaita kirjasta luettuina ja kokonaisuuteen liitettyinä. Kirjassa käsitellään lähinnä Villen alkuvuosia Venäjällä (tai Neuvostoliitossa), vuodesta -91 lähtien. Monessa kohdassa tulee sellainen olo, että enpä kyllä halua lähteä Venäjälle ryöstettäväksi, mutta sitten taas t

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys

Kuva
Tämä kirja on ollut lukulistallani pitkään. Olen toisaalta halunnut lukea sen, mutta siitä kirjoitetut blogitekstit ja arviot ovat antaneet minulle sen kuvan, että kirja on hyvin erikoinen. Ja erikoisiin kirjoihin minun on vaikea tarttua. Pelkäsin jotenkin, että tämä kehuttu kirja ei minun mielestäni olisikaan hyvä, tai etten saisi luettua kirjaa koskaan edes loppuun. Nyt "jouduin" tarttumaan kirjaan koulutyön vuoksi, ja kaikesta erikoisuudesta huolimatta pidin kirjasta paljon. Ehkä se ei pääse ihan lempikirjojeni listan kärkipäähän, mutta se laittoi ajatukset liikkeelle ja tutustutti johonkin itselle vieraaseen. Eikö se ole kirjojen ja lukemisen tehtäväkin? Kirjassa on kaksi keskeistä henkilöä, Sasha ja Bennie. Eri luvuissa kuvataan hetkiä eri ihmisten elämistä eri vuosina, ja kirjan tapahtumat sijoittuvat 1970-luvulta 2020-luvulle asti. Sellainen kiva noin 60 vuoden aikahaarukka, jossa liikutaan sujuvasti ajasta ja paikasta toiseen. Luvun alussa on aina hetken pieni ep

Enni Mustonen: Paimentyttö

Kuva
Paimentyttö kertoo Idasta, joka kohtaa lapsena enemmän vastoinkäymisiä kuin toiset koko elämänsä aikana. Ensin kuolee isä, ja hän joutuu muuttamaan äitinsä kanssa kiukkuisen isoisän mökkiin toiselle puolelle Suomea. Sitten kuolevat isovanhemmatkin, ja äiti sairastuu. Äidinkin kuoltua 13-vuotias Ida jää orvoksi, ja hakeutuu ystävällisen torpan piian avustuksella läheiseen kartanoon navettapiiaksi. Onneksi hänellä on jo kokemusta lehmistä, sillä kartanon tiukka karjakko pitää ankaraa kuria ja vaatii kaikilta kovaa työntekoa. Ida pääsee kuitenkin karjakko-Matildan suosioon ja pääsee asumaan tämän luokse muiden navettapiikojen jäädessä yhteiseen asuntoon, piikamurjuun. Matildan luona Ida oppii pikkuhiljaa myös sisäpiian tehtäviä, ja Matilda opettaa hänellä ruotsin kielen kirjoittamista ja lukemista, kun huomaa ettei Idan kielitaito ole kummoinen. Epäonni ei kuitenkaan ole vielä jättänyt Idaa, vaan Matildan sairastuttua ja kuoltua Ida joutuu takaisin muiden piikojen joukkoon ja uuden

Kaori Ekuni: Blink blink

Kuva
Blink blink kertoo japanilaisesta järjestetystä avioliitosta, joka ei ole ihan tavanomainen. Mies on homo ja naisella on mielenterveysongelmia, mutta he ovat silti onnellisia omaan järjestelyynsä. Parin vanhemmat eivät kuitenkaan tiedä kälynsä ja vävynsä erikoisuuksista, mikä aiheuttaa välillä pientä kitkaa. Parin ystävätkin epäilevät suhteen toimivuutta, mutta Mutsuki ja Shoko pitävät elämästään avioparina. En muista lukeneeni japanilaisen kirjoittamaa kirjaa ennen, ehkä lastenkirjoja lukuunottamatta. Tämä kirja oli kohtalaisen lyhyt ja nopealukuinen, ja lukukokemuksena ihan mielenkiintoinen. Ei kuitenkaan pääse lempikirjojeni joukkoon. Koska en juurikaan tiedä japanilaisesta kulttuurista, en varmaan saanut kirjasta niin paljon irti kuin kulttuuria tuntevat. Omissa mielikuvissani henkilöt näyttivät japanilaisilta ja ympäristökin vähän, mutta käyttäytyminen oli kuitenkin länsimaalaista, mikä on vähän ristiriitaista... Kirjassa mainittiin vanhoja japanilaisia perinteitä ja joitak

M. L. Stedman: Valo valtameren yllä

Kuva
Valo valtameren yllä on Stedmanin esikoinen, ja kirja on ilmestynyt Lupaus-sarjassa, jossa julkaistaan ansiokkaita ulkomaisia esikoisteoksia. Kirja lunastaa mielestäni hyvin paikkansa tuossa sarjassa. Kirjassa kuvataan elämää majakkasaarella kaukana Australian mantereesta. Majakanvartijana toimii Tom Sherbourne, ja saaren nimi on Janus Rock. Janus on viimeinen majakka, jonka laivat näkevät kun ne lähtevät ylittämään valtamerta Länsi-Australiasta. Elämä majakalla kulkee kolmen kuukauden sykleissä, sillä huoltoalus käy saarella vain neljä kertaa vuodessa jos kaikki sujuu hyvin. Vakituinen majakanvartija saa kolmen vuoden välein kuukauden loman, joten kovin sosiaalista ei elämä Janus Rockilla ole 1920-luvulla. Aluksi Tom asuttaa saarta yksin, ja parantelee henkisiä haavojaan ensimmäisen maailmansodan jäljiltä. Pian saarelle kuitenkin astuu myös toinen asukas, Isabel Sherbourne, Tomin vastavihitty vaimo. Isabel haluaa ison perheen, ja toistuvat keskenmenot tuntuvat kerta kerran jä