Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2014.

Katsaus kirjasyksyyn

Selailin syksyn kirjaluetteloita ja poimin sieltä joitain kiinnostavia lukulistalle. Osa kirjoista kiinnostaa ihan viihteellisyyden vuoksi, syksyn iltoihin kaipaan piristäviä kirjoja.

Gummerus:

Sari Pullinen: Kohta kaikki alkaa
Kiinnostava asetelma ja lisäksi kirjoittaja on tutun tuttu. Paula Havaste: Tuulen vihat
1100-luvulle sijoittuva kansanperinnettä sisältävä tarina. Kurkistus vähän pidemmälle menneeseen.Anna Jansson: Amorin kiehkurat
Kuulostaa sopivan keveältä välipalakirjalta, ehkä dekkaristi on ujuttanut jonkun mysteerin viihteellisempäänkin kirjaansa?Fausto Brizzi: 100 onnen päivää
Tutun kuuloinen asetelma: päähenkilö kuulee että kuolema on lähellä, ja päättää elää viimeiset päivänsä niin ettei joudu niitä katumaan.
Otava:

Paijtim Statovci: Kissani Jugoslavia Pidän kulttuureihin tutustumisesta kirjojen kautta ja Jugoslavia on vielä uppo-outoa aluetta. Veera Salmi: Kaikki kevään merkit Koska pidän sukukertomuksista. Tämä sukukertomus kertoo suvun naisista. Romain Puértolas: Fakiiri jo…

Jo Baker: Longbournin talossa

Kuva
Kirja kuvaa Ylpeyden ja ennakkoluulon tapahtumia pavelusväen näkökulmasta. Palvelusväki pääsee tässä kirjassa pääosaan, ja Ylpeyden ja ennakkoluulon tapahtumat ovat vain taustalla. Kirjat ovat rinnakkaisia, vaikka Longbournin talossa meneekin ajallisesti vähän pidemmälle kuin Ylpeys ja ennakkoluulo.
Longbournin palveluskuntaan kuuluu emännöitsijä rouva Hill, hänen miehensä herra Hill sekä sisäpiiat Sarah ja Polly. Sarah on kirjassa päähenkilönä, vaikka palveluskunta muodostaakin oman pienen "perheensä" Longbournin keittiössä. Kirjan alussa joukkoon liittyy James, joka pestautuu taloon lakeijaksi ja vaikenee menneisyydestään. Sarahin ja Jamesin välillä väreilee, vaikka myös herra Bingleyn musta palvelija on iskenyt silmänsä Sarahiin.
Elämä piikana ei ole helppoa, sillä työt ovat raskaita ja päivät pitkiä. Omasta itsestä ja omista tarpeista huolehtiminen jää taka-alalle, sillä palvelijan velvollisuutena on huolehtia ennen kaikkea isäntäväkensä tarpeista. Aina välillä palvelij…

Vera Vala: Villa Sibyllan kirous

Kuva
Villa Sibyllan kirous on kolmas osa Arianna de Bellis tutkii -sarjassa. Odotin tätä kirjaa paljon, sillä edellinen osa, Kosto ikuisessa kaupungissa, loppui jännittävään koukkuun. Muistan tuskailleeni sarjan ensimmäisen osan kanssa, mutta viihtyneeni hyvin toisen osan kanssa. Odotukset olivat kai aika korkealla, sillä petyin tähän osaan.
Arianna saa tutkittavakseen vanhan tuttavan kotiin tehdyn ryöstöyrityksen. Katia Levrini ei pelkää niinkään omaisuutensa kuin lapsensa ja miehensä henkien puolesta. Tapaus ei ole kuitenkaan mitenkään yksinkertainen, sillä pinnan alta paljastuu yhteyksiä sekä roomalaiseen mafiaan, banda della Maglianaan, että salaperäiseen Legio Sacrorumiin ja mystiseen mithra-kulttiin. Villa Sibyllan asukkailla on myös menneisyytensä, eikä Arianna saa tietojaan ihan helposti. Katian toimeksiannon ohella Arianna joutuu pohtimaan myös omaa menneisyyttään, sillä vaikuttaa siltä että el Lobo ei olekaan ihan niin kuollut kuin luultiin.
Kirja on aika paksu edellisiin osiin …

Donna Leon: Uskon asia

Kuva
Uskon asia on 19. komisario Brunettin tutkimuksista kertova dekkari. Suomeksi Leonilta on julkaistu vielä kaksi Brunetti-dekkaria ja englanniksi vielä kaksi niiden lisäksi. Ihan koko sarjaa en siis ole vielä saanut luettua. Harmillisesti nuo uusimmat suomenkieliset ovat jatkuvasti lainassa kirjastosta, taitavat olla hyvää kesälukemista muidenkin mielestä.
Uskon asiassa Brunetti tutkii oikeudenpalvelijan kuolemaa ja selvittää samalla kollegansa Vianellon tädin outoa viehtymystä horoskooppeihin. Venetsia kärvistelee helleaallon kourissa ja elokuun kesälomakausi on alkamassa. Brunettikin yrittää päästä viettämään lomaansa vuoriston viileyteen, mutta ei ehdi edes perille kun Venetsia ja työt kutsuvat hänet takaisin.
Aloitin tämän Brunetti-urakan helmikuussa. Ensimmäiset yhdeksän Brunettista kertovaa dekkaria luin peräjälkeen, välissä yhden Agatha Christien ja vielä viisi kirjaa Brunettia. Sitten tuli (yllättäen) ähky ja hetken tauko Venetsian maisemista. Sen jälkeen olen lukenut näitä vä…

Matkailua

Kuva
Heinäkuun aloitin nojatuolimatkailemalla ensin Pauli Kohelon, sitten Jane Austenin ja lopuksi Marie NDiayen seurassa. 

Pauli Kohelon Kassan kautta hyppäsi mukaan kirjaston uutuushyllystä, ja taisin olla ensimmäinen lukija. Lyhyt, reilun sadan sivun mittainen kirja kävi hyvin välipalasta. Kirjassa matkaillaan sisätiloissa ja nojatuolissa, mutta matka suuntautuu kuitenkin moneen maailman kolkkaan eikä ole kilometrien vähyydestä huolimatta helppo. Matkan varrella pohditaan elämää ja sen kulkua monelta kantilta. Kirjan parasta antia olivat mielestäni matkoilla kyhätyt lyhyet runot. Esimerkiksi:
Niin on aika ajoin matkakassa tyhjä. Silloin ammennan Paulan lompakosta. Niin on mieli joskus tuulinen kuin Unkarin pusta. Silloin sulkeudun kuin simpukka, helmen kätkien. Niin on huippu joskus metristä kiinni. Silloin ostan alumiiniset jatkotikkaat Bauhausista.
Kirja oli ihan hauska, mutta kovin montaa lisäsivua en olisi enää jaksanut lukea. 

Jane Austenin seurassa matkasin ajassa taaksepäin ja tut…