Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2014.

Ville Haapasalo: "Et muuten tätäkään usko..."

Kuva
Noin vuosi sitten luin Ville Haapasalon varhaisvuosista Venäjällä , ja tykkäsin kirjasta paljon. Sen lisäksi, että Villen tarinat elämästään Neuvostoliitossa ja Venäjällä olivat ihan uskomattomia, sai vähän erilaisen kurkistuksen venäläiseen kulttuuriin ja elämänmenoon. Minua kiinnostaa venäläinen kulttuuri ja haluaisin joskus käydä Venäjällä. Vaikka en sikäläisestä kulttuurista paljon tiedäkään, tiedän kuitenkin sen, että se eroaa omastamme aika paljon, ja että yhteiskunnan toimintaa ei oikeastaan voi edes käsittää kun sitä ei ole itse kokenut. Venäläinen elämä taitaa kiinnostaa muitakin, sillä nämä Haapasalosta kertovat kirjat ovat olleet tosi suosittuja. Vaikka nätä oli kirjastossa useita kappaleita, sain silti odottaa omaa vuoroani pari kuukautta. On tietysti monen mielestä kiinnostavaa lukea, miten joku suomalainen voi olla Venäjällä niin suuri julkkis. Monesti muistutetaan, että länsimaisessa kulttuurissa elävän on vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää venäläistä elämää, varsink

Marraskuussa luettua

Kuva
Joo, tiedän kyllä että nyt on jo melkein joulukuun puoliväli ja marraskuu on mennyt aikoja sitten. Marraskuu oli kuitenkin meillä aikamoinen kiirekuukausi ja sekä lukeminen että bloggaaminen jäivät vähemmälle. Marraskuussa luin vain kolme kirjaa, joista kaksi oli alle kaksisataasivuisia ja kolmas paksumpi, melkein neljäsataa sivua. Marraskuussa oli käynnissä myös lukuhaaste, jossa oli ideana lukea 30 sivua kuun jokaisena päivänä. Tunnollisesti pysyin tavoitteessa vajaat kaksi viikkoa.  Marraskuussa luin Mark Levengoodin Miljoona ruusua, Ray Bradburyn Fahrenheit 451 ja Fredrik Backmanin Mies, joka rakasti järjestystä. Sivuja kertyi yhteensä 716, ei minusta kovin paljon. Ehkäpä joulukuussa tulee muutama sivu enemmän... Kolmikosta eniten pidin Backmanin kirjasta, joka oli vähän kuin olisi lukenut Mielensäpahoittajan serkkupojasta Ruotsin puolelta. Miljoona ruusua oli hauska välipala, tykkään kovasti Levengoodin tavasta kirjoittaa. Fahrenheit 451 antoi ajattelemisen aihetta tähänk