Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2012.

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Kuva
Pohjatuulen tarinoita on oikeastaan trilogia, joka kertoo Lapista kotoisin olevan suvun naisista ja heidän elämiensä käännekohdista. Sarjaan kuuluu kirjat Lapinvuokko, Jääleinikki ja Kultarikko. Ensimmäinen kirja sijoittuu ajallisesti Lapin sodan aikoihin, toinen 1960-luvulle ja kolmas 1980-luvun loppuun. Maantieteellisesti kirja alkaa Rovaniemeltä ja päätyy Ruotsin kautta Enontekiön Hetan kylään. Toisessa kirjassa suurin osa tapahtumista sijoittuu Saksaan ja Sveitsiin, ja kolmannessa palataan Suomen Lappiin ja Hettaan. Yritän kertoa jotain juonesta paljastamatta kuitenkaan liikaa... :)


Annikki Hallavaara pääsee ylioppilaaksi ja suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Myös rakkaudesta haaveillaan ja ehkä hätäilläänkin, mutta sodan alettua muuttuu ihmisten elämä myös Rovaniemellä, kaukana rintamasta. Sota tulee lähemmäs, kun saksalaiset saapuvat. Annikki pääsee töihin saksalaiselle upseerille sihteeriksi, eikä suhde ole aina ihan ammatillinen. Lapin evakuointi Ruotsin puolelle on koetteleva…

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

Kuva
Ylpeys ja ennakkoluulo tuskin on kenellekään kovin vieras, joten sen suurempia esittelyitä kirja tuskin kaipaa. Teos on varmaankin kuuluisin Jane Austenin teoksista ja siitä on tehty myös useita filmatisointeja. Kirja ilmestyi alunperin vuonna 1813. Tämän kirjan kuuntelin nostalgisesti c-kaseteilta.


Bennetien perheeseen kuuluu isän ja äidin lisäksi viisi tytärtä, ja äidin suurena haaveena on saada kaikki viisi tytärtään hyviin naimisiin. Tai ylipäänsä naimisiin. Isä viihtyy omassa rauhassaan, eikä jaksa lähteä mukaan vaimonsa hössötykseen ja hermoilupuuskiin. Rouva Bennet onkin varsinainen häslääjä, ihan vain kirjaa kuunnellessakin hengästyy kun hän säheltää milloin missäkin asiassa, ja on ainakin joko hyvin innoissaan tai hyvin huolissaan tai järkyttynyt. Perheen elämään tulee entistä enemmän eloa, kun läheiseen kartanoon muuttaa nuori herra Bingley, hänen sisarensa sekä hänen ystävänsä herra Darcy. Herra Bingley on ystävällinen ja avoin, melkoinen vastakohta ystävälleen herra Darcy…

L.M. Montgomery: Annan jäähyväiset

Kuva
Tästä kirjasta on ollut paljon puhetta monessa blogissa. Käy vilkaisemassa vaikka Leena Lumen, Katjan, Sallan ja Ilsen kirjoituksia. Kyseessä on siis Montgomeryn elämän viimeinen kirja, jonka hän jätti kustantajalleen juuri ennen kuolemaansa. Kirja on päätös Anna-sarjalle, vaikka onkin tyyliltään ihan toisenlainen kuin muuta Anna-kirjat. Mielestäni kirjan alkuperäinen nimi The Blythes are Quoted sopii kirjalle paremmin kuin suomenkielinen Anna jäähyväiset. Kirja rakentuu novelleista, joissa kuvataan Blythen perheen tuntevien ihmisten elämäntapahtumia, sekä Annan ja Walterin runoista, joita Anna lukee perheelleen iltaisin, ja joita muut perheenjäsenet kommentoivat. Annasta ja hänen perheestään ei suoraan kerrota oikeastaan mitään, vaan heidän elämäänsä kurkistellaan muiden henkilöiden kautta.


Novellit ovat keskenään hyvin eri tyylisiä. Osa kertoo suoraan jonkin henkilön ympärille rakentuvan tarinan ja osa novelleista on rikkonaisempia. Yksi novelleista on esimerkiksi rakennettu siten, …

Tekemistä talveksi

Reilun viikon päästä alkaa opiskelu kirjastotädiksi, toivottavasti siitä alasta löydän itselleni mieluisen ammatin. Tänään ilmoittauduin myös pitkän harkinnan jälkeen avoimeen yliopistoon luovan kirjoittamisen perusopintoihin. Kirjoittaminen on ollut minulle peruskouluaikoina jokapäiväinen harrastus, mutta ehkä opiskeluiden ja siihen liittyvien kirjoitustöiden takia luovalle kirjoittamiselle ei ole oikein löytynyt sijaa. Kahden blogini kautta olen kuitenkin taas vähän löytänyt sitä aiempaa kirjoittamisen riemua ja toivon löytäväni sitä talven mittaan paljon lisää. Talven aikana joudun myös opettelemaan palautteen vastaanottoa omista teksteistäni. Palautteen vastaanottaminen on minulle vaikeaa, sillä otan kaiken kovin henkilökohtaisesti. Ehkäpä talven aikana opin pikkuhiljaa löytämään palautteesta ne hyödyt, joita varten sitä annetaan.
Luovan kirjoittamisen lisäksi myös suomen kielen opinnot kiinnostavat, mutta niitä ei tänä vuonna järjestetä. Ehkäpä ensi vuonna saan iltapuhteikseni k…

Jane Austen: Kasvattitytön tarina

Kuva
Kolme sisarta menivät naimisiin, yksi kartanonherran, toinen papin ja kolmas melkoisen mitäänsanomattomuuden kanssa. Köyhimmän sisaren perhe kasvaa kasvamistaan, ja lopulta hän pyytää sisariltaan apua. Mansfield Parkissa pohditaan parasta auttamiskeinoa, ja päädytään ottamaan yksi lapsista kasvatettavaksi kartanoon. Tuon kunnian saa alle kymmenvuotias Fanny, joka matkustaa pitkän matkan tuntemattomien ihmisten luo, jättäen kodin ja tutun perheen lopullisesti. Fanny kasvaa serkkujensa kanssa, mutta ei tietenkään tasavertaisena kartanon lasten kanssa. Siitä pitää pappilassa asuva rouva Norris huolen. Fanny on tietysti aluksi peloissaan, sillä eno sir Thomas ja täti lady Bertram eivät osaa ottaa huomioon kotoaan pois otetun nuoren tytön hämmennystä ja hätää. Onneksi yksi serkuista, Edmund, ottaa Fannyn siipiensä suojaan ja yrittää tehdä hänen olostaan Mansfield Parkissa mahdollisimman mukavaa. Kirjassa seurataan Fannyn kasvua noin kymmenen vuoden ajan.



Tämän kirjan kuuntelin peittoa vir…

Lukupiirihaaste Kirjojen salaisessa puutarhassa

Osallistuin Kirjojen salainen puutarha-blogissa olevaan lukupiirihaasteeseen. Ideana on tutustua sellaisiin kirjoihin, jotka ovat itselle hieman vieraampia ja tietysti keskustella niistä muiden piiriläisten kanssa. Käy kurkkaamassa jos kiinnostaa!

Agatha Christie: Kymmenen pientä neekeripoikaa

Kuva
Tämä kirja kulkee vanhemmissa ja uudemmissa suomennoksissa nimellä Eikä yksikään pelastunut. Itse kuuntelin tämän äänikirjana käytöstä poistuneella nimellä, kaseteissa oli vuosiluku 1984. Olen lukenut kirjan joskus monta vuotta sitten, enkä oikeastaan muistanut siitä juuri mitään. Paitsi sen että tämä oli niitä kirjoja joita ei vain voinut laskea kädestään.


Kirja on siis rakennettu siten, että kymmenen hengen joukosta yksi on murhaaja, sillä saarella ei ole muita. Yksi toisensa jälkeen vieraiksi kutsutut kuolevat ja jäljelle jääneitä alkaa tietysti kalvaa kasvava epäluulo kaikkia muita kohtaan. Kun saareen lopulta tulee ulkopuolisia, he löytävät vain kymmenen ruumista, eikä yhtään elävää ihmistä koko saarelta.
Tarinan pohjana on lastenloru, joka kertoo kymmenestä pienestä neekeripojasta, jotka yksi kerrallaan kuolivat kunnes jäljelle ei jäänyt yhtään. Loru löytyy esim. Wikipediasta. Saaren tapahtumat noudattelevat jokaisen vieraan makuuhuoneen seinältä löytyvää lorua melko tarkasti. …

P.D. James: Murhahuone

Kuva
Edellisestä kirjasta poiketen tämä pokkari lähti kaupasta mukaani muutama toinen seurassaan. Tässä kirjassa viehätti erityisesti kansikuva vaikka eihän se tietysti anna mitään taetta itse tarinasta... Kirjan markkinointi kannen avulla nyt iski kuitenkin minuun tällä kertaa. 


Kirja kertoo pienestä maailmansotien välistä aikaa käsittelevästä Dupaynen museosta ja sen väestä, sekä tietysti siellä tapahtuneista murhista. Murhia selvittelemään pyydetään erikoisryhmä, johtajanaan Adam Dalgliesh. Kirjassa on yli 500 sivua ja tarina eteneekin aika verkkaisesti. Tapahtumien kiihkeyden sijaan keskitytään kaikessa rauhassa henkilöiden kuvaamiseen, englantilaisenn käytöksen ja hienotunteisuuden esilletuomiseen sekä ympäristön tarkkaan kuvailuun. Jonkin verran kirjassa käydään läpi myös etenkin tutkintaryhmän jäsenten henkilökohtaisia asioita, komentaja Dalglieshin elämään liittyviä lähinnä. Takakansi tai mikään muukaan ei viitannut siihen, että kirja olisi osa laajempaa sarjaa, ja siksi kummastel…

Lucy Dillon: Eksyneiden sydänten koti

Kuva
Eksyneiden sydänten koti osui silmiini marketin kassajonossa, pokkarihyllyssä. Luin odotellessani kirjan takakannen ja sen jälkeen löysinkin itseni jo kirjastosta varausta tekemästä. Olen nyt yrittänyt totuttaa iteäni taas kirjaston käyttöön sen sijaan että ostaisin itselleni jokaisen kirjan joka tuntuu vähänkin mielenkiintoiselta.


Kirjassa nelikymppinen Rachel perii tätinsä Dotin koko omaisuuden, vanhoine taloineen ja koirahoitoloineen. Lontoossa uransa tehnyt Rachel on saanut juuri potkut työstään ja hänen pitkäaikainen miesystävänsä on jättänyt hänet. Pakollinen vierailu maaseudulle Dotin taloon tuo Rachelille hengähdystauon, ja paikan ja tilaisuuden miettiä omaa tulevaisuuttaan. Rachel toteaa aluksi moneen otteeseen, ettei ole koiraihmisiä, ja siksi hän koirahoitolan perittyään pohtiikin lähinnä sen alasajoa. Koska Rachelilla ei ole enää edes asuntoa Lontoossa, hän joutuu kuitenkin puolipakolla tutustumaan ja osallistumaan koirahoitolan päivittäiseen arkeen. Siitä huolen pitää et…