13. kesäkuuta 2015

Iris Pasternack: Tautitehdas

Kuva kustantajan sivuilta
Lääketieteen kehittyessä voisi kuvitella, että ihmisistä tulisi yhä terveempiä, kun sairaudet ja vaivat voitaisiin havaita varhaisessa vaiheessa ja hoitaa alta pois. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, sillä kehittyvät välineet ja testit havaitsevat sellaisiakin muutoksia, jotka eivät vaikuta ihmisen elämään millään tavalla. Tuskin on olemmassa sellaista ihmistä, jolle kaikki testit ja kuvaukset antaisivat normaalin tuloksen. Koemme itsemme terveiksi kunnes päädymme jostain syystä kuvaukseen tai testiin, jossa löydetään jotain normaalista poikkeavaa. Normaalista poikkeava kuulostaa hirmuisen vaaralliselta, mutta Pasternackin mukaan harvoin on sellainen. Terveiden ihmisten seulominen on lisännyt monen sairauden kohdalla diagnoosien määrää, kun entistä pienemmät muutokset ja muut epämääräisyydet saadaan näkyville. Tieto lisää tuskaa: ennen löydöksiä ihminen tunsi itsensä terveeksi, löydösten jälkeen hän tuntee olevansa sairas, vaikka mikään ei oikeastaan ole muuttunut. Vain tieto siitä, mitä kehossa tapahtuu.

Allergioiden hoidossa on herätty ylidiagnostiikkaan ja huomattu, että allergisoivan aineen välttäminen ei oikeastaan olekaan ihmiselle hyväksi (paitsi jos allergia on vakava). Itse muistan kouluajoilta kuinka melkein jokaista oli kehotettu välttämään jotain ainetta, kun se aieutti oireita. Nykyään kehotus on päinvastainen: altistuminen onkin hyväksi. Koira-allergiasta oltiin aika hysteerisiä joskus, allergiset kaverini eivät voineen olla samassa huoneessakaan koiran kanssa. Mutta näin me vain olemme hengissä mekin, allergiset astmaatikot, joilla on kaksi koiraa ja sen mukainen määrä karvaa, hilsettä, hiekkaa ja muuta mukavaa ympäri kotia. Ehkä siedätys on toiminut tässä taloudessa. :)

Antibioottikuurit on toinen aihe, josta paljon puhutaan. Äidiltäni saa huutia, jos uskaltaa flunssaisena poistua lääkärin vastaanotolta ilman kunnon hevoskuuria. Tosiasiassa monet hengitystieinfektiot paranevat itsekseen, eikä virusten aiheuttamiin tauteihin edes tehoa antibiootti. Pasternack toteaa, ettei aikuisen ihmisen flunssa ennen ollut edes aihe lähteä lääkäriin, nykyään siellä juostaan jo liiankin kanssa. Ja kun oikein aletaan tutkia, jotain löytyy varmasti. (Tietysti oikeasti sairaat pitää hoitaa, sitä ei varmasti kukaan kiellä. Moni asia voi kuitenkin korjautua ajan kanssa itsekseenkin.)

Tavallisella ihmisellä on sellainen kuva, että vaivan tai sairauden hoitaminen on aina parempi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen. Pasternackin mukaan pitäisi kuitenkin miettiä tarkemmin, onko hoidosta enemmän hyötyä vai haittaa potilaalle. Esimerkkinä hän mainitsee osteoporoosin ja sen lääkityksen. Osteoporoosia hoidetaan sen vuoksi, ettei tulisi vaikeita murtumia, esimerkiksi lonkkamurtumia. Tosin murtumat syntyvät usein kaatumisen tai kolhimisen seurauksena, ei itse taudin takia. Ehkä osteoporoosin lääkehoidon sijaan pitäisikin keskittyä siihen, miten voidaan ehkäistä kaatumisia, jolloin murtumat jäisivät syntymättä. On tutkittu, että osteoporoosin lääkehoidosta hyötyy oikeastaan vain 5%, sillä lääkityksestä huolimatta luunmurtumia tulee paljon.

Kirja on pieneen kokoonsa nähden täynnä asiaa, joka laittaa ajatukset liikkeelle. Pasternack kirjoittaa selkeästi ja havainnollisesti, maallikkolukija ymmärtää asian vaikeuksitta. Erityisen hyviä olivat havainnollistukset tutkimuksista, joilla oli mitattu hoitojen tai seulontojen vaikuttavuutta, esimerkiksi tuota edelläolevaa osteoporoosilääkityksen vaikuttavuutta. Kirja todella laittoi miettimään terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sitä, että tarvitseeko ihan kaikkia kokeita, kuvia ja lääkereseptejä kuitenkaan vaatimalla vaatia. Varmasti hurjasti otsikoidut lööpit hoitovirheistä ja toisaalta ihmeparantumisista suuntaavat ihmisten ajattelua, mutta itse yritän tämän kirjan luettuani luottaa lääkärin mielipiteeseen vähän entistä enemmän. Hän on kuitenkin pitkän koulutuksen läpikäynyt ja monta sataa potilasta ennen minua hoitanut, joten ehkä hän jotain alastaan tietää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?