Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa ja Ehtoolehdon pakolaiset

Kuvat kustantajan sivuilta
Näitä Ehtoolehto-kirjoja on kovasti kehuttu, mutta olen jotenkin onnistunut välttelemään niitä - tähän asti. Kun Kuolema Ehtoolehdossa oli juuri ilmestynyt, olin kirjastossa harjoittelussa ja kirja kulki varaajalta toiselle koko sen kolme kuukautta, kun talossa vietin. Kehuista ja ilmeisestä suosiosta huolimatta jätin Ehtoolehtolaiset silloin oman onnensa nojaan. Kun toinen osa ilmestyi, heräsin minäkin lopulta. Hain kirjastosta ensimmäisen osan heti ja toisen osan varasin. Ja kyllä tykkäsin.

Näissä kirjoissa puhutaan kovaan ääneen ja huumorilla höystettynä siitä, mistä ei oikein muuten uskalleta metelöidä. Siitä, millaista on suomalainen vanhustenhoito ja miten meillä vanhuksiin suhtaudutaan ja miten heitä kohdellaan. Kirjoissa omia kokemuksiaan jakavat Siiri, Irma ja Anna-Liisa sekä sekalainen joukko muita kulkijoita. Näiden yli yhdeksänkymppisten rouvien seurassa ihmetellään palvelutalon järjettömiä käytäntöjä ja mielivaltaisia maksuja, tutustutaan moneen helsinkiläiseen sairaalaan, hankitaan edunvalvoja, lähdetään putkiremonttia pakoon kimppakämppään ja eletään tavallista elämää iloineen ja suruineen.

Vaikka kirjat löytyvät dekkarihyllystä (ainakin meidän kirjastossa), ei rikosten selvittäminen ole näissä kirjoissa se pääasia. Ensimmäisessä kirjassa Siiri ystävineen kyllä ihmettelee kummallista kuolemantapausta Ehtoolehdon keittiössä ja toisessa epäilyttävää putkiremonttia, mutta varsinaisia salapoliisiromaaneja nämä eivät ole. Sen sijaan ne laittavat lukijan miettimään omaa suhtautumistaan vanhuksiin ja vanhenemiseen sekä siihen, miten vanhustenhoito on nykyisin järjestetty. Pieniä syyllisyyden pistoksiakin pääsee kukaties kokemaan.

Pidin näistä kirjoista erityisesti siksi, että ne pöllyttävät omia asenteita ja ajatuksia. Yhdeksänkymppisenäkin voi vielä tehdä vaikka mitä jännää. Siiri esimerkiksi ystävystyy nigerialaisten miesten kanssa ja vaihtaa heidän kanssaan ruoanlaittokokemuksia. Irma opettelee käyttämään tablettia ja huomaa löytävänsä helposti vastaukset vaikeisiinkin kysymyksiin koneeltaan. Anna-Liisa löytää rakkauden ja pitää huolta suomen kielestä vaikka onkin jo eläkkeellä. Eikä pidä väheksyä raitiovaunuajeluja ajanvietteenä!

Kustantajan nettisivut muuten kertoivat, että Ehtoolehtolaisista on tulossa vielä yksi kirja, ja että trilogia on myyty jo ainakin Italiaan ja Saksaan.

Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa ja Ehtoolehdon pakolaiset
Kustantaja: Teos 2013 ja 2014
Sivuja: 301 ja 334
Mistä luettavaksi: Kirjastosta

Kommentit

  1. Pidin kummastakin kirjasta. Odotan myös, mitä Neil Hardwick saa aikaan kirjoista tv-sarjana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin odotan mielenkiinnolla miten kirjat vääntyvät tv-sarjaksi. Todennäköisesti petyn kun henkilöt ovat erilaisia kuin olen kuvitellut, mutta niin se on minulla ollut vähän kaikkien kirjoista tehtyjen leffojen/tv-sarjojen kanssa. Silti odotan sarjaa kyllä innolla. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Mauri Paasilinna: Rovaniemi-sarja