17. lokakuuta 2014

Kate Morton: Hylätty puutarha

Kuva kustantajan sivuilta.
Nell on nelivuotias, kun hänet löydetään Maryboroughin satamasta Australiasta. Tyttö istuu laiturilla valkoisen matkalaukun päällä yksinään. Satamassa työskentelevä Hugh ottaa tytön kotiinsa ja kun kukaan ei kysele häntä, Nell jää perheeseen. 21-vuotissyntymäpäivänään hän saa kuulla olevansa löytölapsi, ja hänen elämänsä muuttuu tiedon myötä kokonaan. Nell alkaa jäljittää oikeaa perhettään, ja päätyy lopulta 1970-luvulla Englantiin ja Cornwallissa sijaitsevaan rantataloon. Retkensä jälkeen hänen tyttärentyttärensä Cassandra muuttaa yllättäen hänen luokseen asumaan, ja mysteerin selvittäminen jää kesken.

Vuosia myöhemmin Cassandra perii Nellin, ja huomaa saaneensa myös talon Cornwallista. Cassandra lähtee Englantiin selvittämään, miksi isoäiti oli ostanut talon Cornwallista, mutta ei koskaan maininnut siitä. Cassandra jatkaa Nellin aloittamaa työtä, ja alkaa selvittää Nellin taustaa. Nellin historiaan kiinteästi liittyvä Kirjailijatar eli Eliza Makepeace tuntuu olevan tärkeä arvoituksen ratkaisemiseksi, mutta selvitystyötä ei helpota se, että Eliza on kadonnut samoihin aikoihin kuin Nell löytyi Australiasta.

Kirjassa liikutaan kolmella aikatasolla, 1900-luvun alussa, 1970-luvulla ja 2000-luvulla. Tarina liikkuu jatkuvasti aikatasolta ja paikasta toiseen, ja jokaisen luvun alussa on ilmoitettu tapahtumien aika ja paikka. Joidenkin mielestä poukkoilu ajassa ja paikassa on ollut sekaannuttavaa, varsikin kun henkilöitä on aika paljon. Itse pysyin kuitenkin hyvin kärryillä koko ajan, ja oli vain hauska seurata niitä linkkejä, joilla luvut liitettiin toisiinsa ajasta ja paikasta huolimatta.

Kirjan alussa seurataan tarkemmin Nelliä ja Cassandraa, mutta kun paikka vaihtuu Australiasta Englantiin, tulee keskeisimmäksi henkilöksi Eliza. Lukija pääsee seuraamaan Elizan elämää sen alusta lähtien 1900-luvun alun Lontoossa. Elizan tarinan kertominen on liitetty hyvin 1970- ja 2000-lukujen tapahtumiin, kun sekä Nell että Cassandra vuoroillaan selvittävät Elizan taustoja.

Salaisuutta keritään auki tarinan edetessä kuin lankakerää. Lukijana yllätyin jatkuvasti pienistä ja isommistakin käänteistä. Juuri kun luulin, että arvasin asioiden oikean laidan, vedettiin matto jalkojen alta ja tapahtumista selvisi jotain täysin yllättävää. Kirjan aikana muutin käsitystäni kaikista henkilöistä moneen otteeseen. Hyvikset ja pahikset vaihtoivat alkuun paikkaa tiuhasti, ennen kuin kirjan puolivälin jälkeen asettuivat kukin omalle puolelleen.

Pidin kirjasta paljon, vaikka joissain kohdissa vähän jopa kyllästyinkin. Kirjassa on 669 sivua, ja joissain kohdissa olisin toivonut pientä tiivistämistä. Silti kirja ei missään nimessä maistunut puulta, vaan sitä unohtui helposti lukemaan useammaksi tunniksi. Minulle jäi kirjan luettuani vähän ontto olo, sillä vaikka arvoitukset ratkesivat, jäin miettimään joidenkin henkilöiden pahuutta ja valtavaa vihaa. Kirjassa tunteilla oli muutenkin aika iso rooli.

Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvin viihdyttävä kirja, ja itse pidin eri aikatasojen vuorottelusta ja paikkojen vaihtumisesta. Pysyin henkilöissäkin hyvin kartalla. Tarinan lomassa oli muutama Elizan satu, ja satuteema oli muutenkin vahvasti mukana. Pidin siitä, miten lukijalle muistutettiin, miten tärkeitä sadut ovat sekä lapsille että aikuisille.



Kate Morton: Hylätty puutarha (The Forgotten Garden, suom. Hilkka Pekkanen)
Kustantaja: Bazar 2014
Sivuja: 669
Mistä luettavaksi: Kirjastosta

2 kommenttia:

  1. Pidin kovasti Hylätystä puutarhasta. Se oli minulle lähes täydellinen lukuromaani.

    VastaaPoista

Mitä mieltä sinä olet?