21. tammikuuta 2014

Leo Tolstoi: Hadži Murat

Tätä kirjaa en olisi varmaan ikinä löytänyt, ellen olisi tutkinut yliopiston kirjaston poistokärryä ja napannut sieltä mukaan kirjan venäjänkielistä versiota. Olen lukenut venäjän alkeita ja sain selville kirjan nimen, mutta juuri mitään muuta en sisällöstä kyllä ymmärtänyt. Onneksi kirja oli kuitenkin suomennettu, joten kirjastoon kävi tieni.

Tarina perustuu tosielämään: kirjan henkilöt ja historialliset tapahtumat ovat tosia, vaikka niitä on romaania varten sovellettu ja tarkennettu. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun puoliväliin Venäjän ja Tšetšenian rajoille, jossa Venäjä käy pitkää valloitussotaa. Hadži Murat siirtyy tšetšeenien puolelta venäläisten puolelle erimielisyyksien kasvaessa liian suuriksi Tšetšenian imaami Šamilin kanssa. Venäläisten puolella Hadži Murat herättää epäluuloja, sillä venäläiset eivät luota vihollisen joukoista tulevaan kuuluisaan soturiin.

Kirjan lopussa on kaksi artikkelia, toinen Kari Hukkilan ja toinen Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoittama. Hukkilan artikkelissa pohditaan kirjan tapahtumia nykyajan näkökulmasta ja samalla myös tekstiä analysoiden ja avaten. Hämeen-Anttila kuvaa islamilaista maailmaa niin Hadži Muratin aikana kuin sitä ennen ja jälkeenkin, tuoden tekstille myös uskonnolista perspektiiviä. Artikkelit olivat kiinnostavia, ja niiden avulla pystyin itse ymmärtämään koko kirjaa paremmin.

Tekstissä kertojat ja tapahtumapaikat vaihtelevat melkein joka luvussa. Tapahtumia ja henkilöitä pääsee seuraamaan monen eri henkilön silmin, ja samalla niistä pystyy muodostamaan monipuolisemman kuvan. Ihan kuin oikeassakin elämässä, kirjassakin eri henkilöt näkevät ja tulkitsevat samoja asioita eri tavoin. Esimerkiksi Hadži Murat näyttäytyy hyvin erilaisena ihmisenä eri henkilöiden silmin.

Teksti on melko nopealukuista, vaikka viliseekin vieraita sanoja eri kielillä. Pidemmät vieraskieliset repliikit on käännetty alaviitteissä ja lyhyemmät, usein toistuvat sanat löytyvät kirjan lopussa olevasta sanastosta. Alussa en ollut kirjasta kovin innostunut, mutta loppujen lopuksi pidin siitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?