27. kesäkuuta 2012

Elizabeth Gilbert: Tahdonko? Kuinka päädyin naimisiin

Tämäkin kirja kotiutui omaan hyllyyni alennusmyynnistä. Olin nähnyt kirjailijan aiemman kirjan Eat Pray Love - Omaa tietä etsimässä -kirjan elokuvaversion, mutten ollut lukenut kirjaa. Pidin elokuvasta, ja ajattelin että kirja on sellainen romaanin tyyppinen kuvaus siitä, mitä edellisen kirjan jälkeen oli tapahtunut. Sellaista lupasi kannen lisätekstikin: "Bestseller-kirjan ja elokuvan Eat Pray Love - omaa tietä etsimässä romanttinen jatko". Heti ensimmäisillä sivuilla kuitenkin selvisi, että kirja on enemmänkin avioliiton olemusta pohdiskeleva, jossa sopivissa kohdissa sivutaan Lizin ja Felipen tietä avioliittoon.



Eronnut ja masennuksen läpikäynyt Elisabeth ei kuvitellut enää avioituvansa uudelleen. Yhdysvaltojen maahanmuuttoviranomaiset kuitenkin aiheuttivat mutkia hänen ja Felipen vapaalle yhdessäololle ja käytännössä pakottivat parin avioitumaan. Prosessin aikana Liz ja Felipe matkustavat Aasiassa ja Liz selvittää itselleen avioliiton syvintä olemusta. Kirjassa käsitellään avioliittoa eri teemojen kautta niin historiallisesta kuin kulttuurisestakin näkökulmasta.

Kirja on mielenkiintoinen ja mukaansatempaava, vaikka tietokirja avioliiton olemuksen pohdiskelusta ei välttämättä sellaiselta kuulosta. Kirja ei tee syväluotaavaa analyysia avioliitosta, vaan käsittelee siihen liittyviä aiheita, jotka ovat koskettaneet erityisesti kirjoittajan ajatusmaailmaa. Naisen asema on keskeisesti esillä koko kirjassa, vaikka sitä käsitelläänkin myös omassa luvussaan. Koska kirjoittaja on amerikkalainen, heijastelee teksti tietysti paljon länsimaista ja varsinkin amerikkalaista avioliittoa ja siihen liittyviä perinteitä ja ajatuksia.

Mielenkiintoisinta kirjassa oli omasta mielestäni pienten kulttuurien avioliittotraditioiden kuvaaminen. Nämä pienet kulttuurit sijoittuivat Aasiaan, ja niiden perinteet olivat ilmeisesti pysyneet hyvinkin samanlaisina vuosisatoja. Länsimaisesta näkökulmasta aivan erilainen avioliittokäsitys tuntuu hämmentävältä ja kiehtovalta, ja samalla on pysähdyttävä pohtimaan myös muita kulttuurisia eroja meidän ja aasialaisen kulttuurin välillä. Onneksi kirjoittajakin ohjaa siihen avaamalla jonkin verran avioliittotraditioita ympäröivien kulttuurien muuta elämää esimerkiksi naisten aseman ja työn kannalta. Pohdiskelu johti ainakin itseni ajattelemaan avioliittoa ja naisten elämää omassa maassamme sata tai kaksisataa vuotta sitten.

Vaikka kirja ei ollutkaan sellainen romanttinen seikkailuromaani jota olin odottanut, olin silti hyvin tyytyväinen lukemaani. Parhaita kirjoja ovat mielestäni sellaiset, jotka laittavat omat jumiutuneet ajatukset ja asenteet mietiskelyn kohteeksi, ja joita luettuaan jatkaa pohdiskelua vielä pitkään sen jälkeen kun on kirjan kannet sulkenut. Tämä kirja oli juuri sellainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?