Roope Lipasti: Mikaelin kirja

Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Saan pienen korvauksen linkkien kautta tehdyistä ostoista, mutta yhteistyö ei vaikuta tekstieni sisältöön.

Roope Lipastin kirjoilta on tapana odottaa huumoria ja hauskoja sutkautuksia. (Yksi kirjaston asiakkaista ei suostunut lainaamaan Lipastin kirjoja koska ne kuulemma naurattivat liikaa.) Ruotsinlaiva oli kuitenkin vakavampi kirja, ja juuri ilmestynyt Mikael Agricolan viimeisistä kuukausista kertova Mikaelin kirja on myös sävyltään vakavampi.


Mikaelin kirja kertoo Mikael Agricolan matkasta rauhanneuvotteluihin Moskovaan ja hänen vaimonsa elämästä Turussa sillä aikaa, kun mies matkustaa. Matkaan lähdetään talvea vasten, ja suuren saattueen kulku kohti Moskovaa on hidasta ja hankalaa. Vaikka tunsin Agricolan elämäntarinan jo ennen lukemista ja tiesin, kuinka matka päättyy, uppouduin silti tarinaan niin että toivoin kovasti lopun olevan erilainen. Agricolan elämä ja hänen merkityksensä etenkin suomen kirjakielelle ovat monille tuttuja juttuja, mutta siitä huolimatta hänen luonteestaan ja arkielämästään ei ole jäänyt paljoakaan tietoja. Tällainen fiktiivinen romaani todellisesta historiallisesta henkilöstä antaa mahdollisuuden arvailla, millainen ihminen herra piispa todellisuudessa oli.

Huumoria kirjasta ei puutu, vaikka haskuus ei olekaan kirjan päätarkoitus. Etenkin herra piispa Agricolan ajatukset ja sutkautukset ovat monesti teräviä ja hauskoja, ja arkiset sattumukset ovat huvittaneet 1500-luvulla yhtä paljon kuin nykypäivänäkin. Lipasti kuvaa historialliset henkilöt helposti lähestyttävästi ja tuo esiin yhtäläisyyksiä heidän elämässään ja nykyajan ihmisten elämässä. Ihmisten tarpeet ovat vuosisatoja sitten olleet samanlaiset kuin meillä nykyään: ruokaa tarvitaan aina, talvella lämpöä ja hyvä olisi jos vierelläkin joku olisi.

Herra piispan ollessa matkalla on hänen vaimonsa Birgitta vastuussa piispantalon pyörittämisestä. Vaikka hän on arvovaltainen henkilö miehensä vuoksi, tuo miehen pitkä poissaolo myös hankaluuksia arkeen. Etenkin kun talon oma piika alkaa levittää juorua pakanallisista parannuskeinoista, minkä vuoksi kaupunkilaiset alkavat suhtautua Birgittaan epäluuloisesti.

Tähän kirjaan kannattaa tarttua, jos haluaa tutustua elämänmenoon Turussa 1500-luvulla. Lipasti kuvaa elävästi arkista hyörinää Turun kaduilla ja kortteleissa. Jos olet kiinnostunut siitä, miten pitkät välimatkat taitettiin ennen joukkoliikennettä, antaa kirja myös tästä aiheesta elävän kuvan. Venäjän lumisten lakeuksien ylittäminen hevosen reessä voi ehkä olla nykyajan elämys, mutta Agricolalle pakollinen ja vaivalloinen matkustusmuoto.

BookBeat: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Nextory: *maksuton kokeilujaksoetu koskee uusia asiakkaita.

Storytel: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Kommentit

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Paluu Nummelan ponitallille