Gregoire Delacourt: Onnen koukkuja

Pitkästä aikaa kirjoitan pienen pätkän luetusta kirjasta. Kesän aikana on tullut luettua paljon, mutta en ole saanut rutistettua lukukokemuksista mitään ylös. Yritin välillä, mutta ruutu pysyi itsepintaisesti tyhjänä. Olen sentään laskenut sivut ja merkannut luetut kirjat Haasteet 2013 -sivulle.

Olin kesän harjoittelussa kirjastossa, ja yllättäen kirjahylly notkuu edelleen lainassa olevia kirjoja, jotka odottavat lukijaansa. Osan kanssa jo luovutin ajanpuutteen takia ja rahtasin ne takaisin kirjastoon luvaten että vielä joskus... Eilen illalla kaipasin jotain nopeaa luettavaa, joten 164-sivuinen Onnen koukkuja tarttui käteeni. Kirja kertoo käsityöliikettä pitävästä Jocelynestä, joka elää melko vaatimatonta elämää pienessä ranskalaisessa kaupungissa. Kerran hän ystävien yllytyksestä jättää lottorivin, joka osoittautuukin 18 miljoonan euron voittoriviksi. Moni varmaan on ajatellut, että mitä sitten jos joskus voittaisin, mihin kaikkeen sen jälkeen olisi varaa. Jocelyn joutuu miettimään tätä ihan tosissaan, eikä lunasta shekkiään heti, vaan kätkee sen odottamaan päätöstään.

Vaikka Jon elämä näyttää ulkopuolisista ehkä melko harmaalta ja tylsältäkin, Jo itse kokee olevansa onnellinen juuri siinä omassa elämässään. Hän tekee listoja asioista joita hän tarvitsisi ja haluaisi, punnitsee onnellisen tavallisen elämän ja tuntemattoman rikkaan elämän välillä. Kriisihän siitä tietysti perheessä syntyy, ja Jon onnellisuus kokee kovia kolauksia ennen tarinan loppua.

Onneksi kirja oli ohut, sillä tämä oli minulle niitä kirjoja, joita ei vain voi laskea kädestään. Ja sellainen kirja, varsinkin paksu, on huonoa iltalukemista kun aamulla on aikainen herätys. Kirja oli sopivan nopea välipala, muttei kuitenkaan päästänyt lukijaa kovin helpolla. Delacourt onnistuu lyhyessäkin kirjassa paljastamaan tarinasta ja sen henkilöistä aina pikkuhiljaa lisää, niin että kaikki minkä jo luuli tietävänsä, muuttaakin vähän sävyään. Suosittelen.

Osallistun tällä 30Koetus -haasteeseen (jossa olen aika paljon jäljessä aikataulusta), 164 s.

Kommentit

  1. Minä luin tämän alkuvuonna, pidin, mutta toivoin syvällisempää otetta elämän käänteiden käsittelyyn. Kiinnostava ja kelpo kirja minunkin mielestäni :-)!

    VastaaPoista
  2. Minä tykkäsin kirjasta kovasti. Oikea helmi kirjojen joukossa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Mauri Paasilinna: Rovaniemi-sarja