Kasoittain kirjoja

Tänään luin loppuun skotlantilaisen kirjakauppiaan päiväkirjan. The Bookshop sijaitsee pienessä Wigtownin kaupungissa, joka on kirjan mukaan Skotlannin kirjallisuuskaupunki. Kirjassa kerrotaan kirjakaupan elämästä vuoden ajalta, helmikuusta 2014 helmikuuhun 2015. Jokaisessa merkinnässä on kerrottu netin kautta tulleiden tilausten määrä sekä kaupan sen päivän myynti ja maksavien asiakkaiden määrä. Päivittäiset myynnit eivät ole päätä huimaavia, mutta kirjakauppa tuntuu silti pärjäilevän kohtalaisen mukavasti. Päiväkirjassa kuvataan lähinnä kaupan tapahtumia ja asiakkaiden käyttäytymistä, mutta välillä kerrotaan pieniä pätkiä kauppiaan vapaa-ajastakin. Varsinaista lomaa hänellä ei koko vuonna ollut, mutta vapaapäiviä ja -hetkiä kuitenkin. Kirjan merkinnöissä nousee säännöllisesti esille muutama teema: asiakkaiden toilailut ja Amazonin ylivalta. Viihdyttävin teema on asiakkaiden oikkujen kuvaaminen, jonka Bythell tekee usein toteavaan mutta hieman hämmentyneeseen tai kiukkuiseen sä...

Mainitsin edellisessä postauksessani Haigin tuoreen tietokirjan, Huomioita neuroottiselta planeetalta. Peräkkäin lukiessa nämä tuntuvat suorastaan sisarteoksilta, sillä tietokirjassa pureudutaan romaanin Kuinka aika pysäytetään keskeisiin teemoihin. Haig kertoo kirjassa paljon itsestään ja omista vaikeuksistaan pysyä järjissään nykyisessä online-yhteiskunnassa. Hän myös kuvaa konkreettisesti, miten hankalaa on toimia esimerkiksi sosiaalisen median suhteen järkevästi, vaikka tietää sen vaikutukset omaan mielenterveyteen. Kirjan pääasiallisena viestinä on se, että maailma ympärillämme on kieroutunut ja neuroottinen, ja sellaiseksi se yrittää tehdä myös kaikki ihmiset. Yhtenä mielenkiintoisena puolena kirjassa on tapa, jolla tuodaan näkyväksi mielenterveyspotilaan sisäistä maailmaa. Haig kuvaa avoimesti omia tuntojaan esimerkiksi paniikkikohtausten, ahdistuneisuuden ja masennuksen kanssa taistellessaan. Hän nostaa esille myös sen, miten mielenterveyden ongelmat näkyvät mediass...

Löysin tämän kirjan (ja kirjailijankin) puolivahingossa. Näin jossain suosituksen kirjailijan tietokirjasta Huomioita neuroottiselta planeetalta, ja kun varasin sitä kirjastosta, klikkailin varauksiin myös tämän romaanin.  Kuinka aika pysäytetään kertoo nelikymppiseltä näyttävästä Tom Hazardista, joka todellisuudessa on elänyt lähes neljä sataa vuotta. Kirjan nykyhetkessä hän toimii lontoolaisen koulun historianopettajana, ja kertaa henkilökohtaisestikin tuntemaansa historiaa tulevaisuuden toivoille. Koska Tom vanhenee hyvin hitaasti, hänen pitää vaihtaa identiteettiä noin kerran kahdeksassa vuodessa. Kiertolaiselämä on ymmärrettävästi raskasta, ja Tom haluaisikin vain asettua aloilleen elämään tavallista elämää. Tom ei ole ainoa poikkeuksellisen hitaasti vanheneva ihminen. Heitä tuntuu olevan vähän joka puolella, ja heidän salaisuuttaan suojelee salainen seura. Seuran johtaja pelkää salaisuuden paljastumista ja vaatii siksi kaikilta hitaasti vanhenevilta todellisen itse...

Kuva Otavan sivuilta. Sotaleski on jo seitsemäs kirja Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjassa. Sarja seuraa historiallisten henkilöiden elämää tavallisen ihmisen näkökulmasta, ja sarjan päähenkilöiden kautta ollaan saatu kurkistaa esimerkiksi Topeliuksen, Sibeliuksen ja Edelfeltin elämään. Sarjan viimeisimmissä osissa olen kyllä jäänyt kaipaamaan sarjan alkupuolelta tuttua asetelmaa, jossa tutustutaan tarkemmin yhden historiallisen kuuluisuuden arkeen. Viimeisimmissä kirjoissa on kyllä vilahdellut tuttuja nimiä, mutta merkkihenkilöt eivät kuitenkaan ole olleet yhtä vahvasti tarinoissa läsnä. Sen sijaan historialliset tapahtumat, kuten Sotalesken talvi- ja jatkosota nousevat suurempaan rooliin arkisen elämän taustalla. Sotaleski-kirjan päähenkilönä on Idan tytär Kirsti, ja tapahtumat sijoittuvat tutun Leppävaaran lisäksi myös Karjalan kannakselle. Kirstin mies Iivo on mukana sotaa edeltävissä linnoitustöissä, ja Kirsti ja Viena pääsevät näkemään Karjalan kauniita ma...

Lähes kaksi vuotta on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Mitään dramaattista ei ole tapahtunut, työ- ja perhearki vain on vaati osansa ja rajoitti kirjoittamiseen käyttämääni aikaa. Toisaalta bloginpito alkoi tuntua työläältä ja niin tuli pidettyä taukoa. Viime vuonna ehdin kuitenkin lukea paljon, ja tässä kevään aikana on herännyt uudelleen myös halu kirjoittaa ja keskustella luetuista kirjoista. Pääsen työssäni kirjastosihteerinä käsittelemään uutuuksia, joista monet tulee myös itse luettua. Tänä keväänäkin on ilmestynyt paljon ihania kirjoja, joita pääsen suosittelemaan myös asiakkaille. Tämän blogin yhtenä ajatuksena on vinkata luettavaa ja siten auttaa lukijoita ja kirjoja kohtaamaan toisensa. Viime aikoina olen lukenut tavalliseen tapaan kaunoa ja tietoa, ja lisäksi muutamia tenttikirjoja. Aloitin suomen kielen opinnot viime syksynä, ja ensi syksynä paneudun opiskeluihin täyspäiväisesti opintovapaan myötä. Silloin aloitan myös kirjallisuuden opinnot, ja odotan mielenkiinno...