Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Nelli Hietala: Maailmanlopun kahvila

Kuva
Teksti sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Maailmanlopun kahvila  on ilmestynyt tasaisin väliajoin ruudulleni Instagramissa, lähinnä kustantajan mainoksina. Kirjan idea kuulosti hyvältä: kovaa vauhtia keski-ikäistyvä Aurelia palaa tätinsä maalaiskartanoon ensi kertaa lapsuutensa jälkeen, ja maaseudun ihmiset ja tavat pääsevät yllättämään hänet kerta toisensa jälkeen. Aurelian täti Anni suunnittelee avaavansa kartanon puiston matkailijoille, ja yrittää saada ruoanlaittotaidoistaan kuuluisan Aurelian mukaan suunnittelemaan vanhaan talliin remontoitavaa kahvilaa. Aurelia on epäluuloinen tädin suunnitelmien suhteen, mutta lupaa kuitenkin auttaa liikeidean kehittelyssä. Vanhassa kartanossa on tapana kuljeskella levottomia henkiä, ja sellainen löytyy Annin kartanostakin. Kummitusta paetaan yöpaitasillaan naapurihuoneessa majailevan komean remonttireiskan syliin, kuten kuvioon kuuluu. Tässäpä pitkästä aikaa kirja, jonka olin jättää kesken monta kertaa. Otin sen alun perin lenkille

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

Kuva
Postaus sisältää *merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Olen lukenut Teemestarin kirjan  aiemminkin, luultavasti silloin kun se on ilmestynyt vuonna 2012. Luulin myös kirjoittaneeni siitä tänne blogiin, mutta teksti onkin jostain syystä jäänyt kirjoittamatta. Nyt luin kirjan kuitenkin uudelleen, sillä tämä kuului nykykirjallisuuden kurssin lukemistoon kuten Amerikkalainen tyttökin . Kirjasta jäi minulle vahva mielikuva ensimmäisen lukukerran jälkeen, sillä olen monesti muistellut kirjaa myöhemminkin. Muistikuvani mukaan kirja oli kauniisti kirjoitettu ja pidin siitä, mutta se aiheutti myös sellaista ahdistusta, minkä vuoksi en olisi halunnut ryhtyä lukemaan kirjaa uudelleen. Vitkuttelinkin sen aloittamisen kanssa aika kauan. Kun aloitin lukemisen, huomasin etten muista tarinasta tai henkilöistä juuri mitään konkreettista, edes lopun tapahtumat eivät olleet jääneet mieleen. Muistiin oli jäänyt vain kirjassa kuvattu ympäristö ja sen tunnelma. Teemestarin kirja vaikuttaa sijoittuvan Pohjois

Jojo Moyes: Tähtien antaja

Kuva
Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Pidän Jojo Moyesin kirjoista, ja olen lukenut niistä suurimman osan suorastaan ahmien. Vain Kuinka painovoimaa uhmataan  on jäänyt mieleen takkuilevampana lukukokemuksena. Tähtien antaja  on ilmestynyt viime vuonna, mutta huomasin sen vasta nyt. Kirjan nimi ja kansi eivät ole minusta kovin houkuttelevia, ja siksi kirjaan tarttuminen on kestänyt, vaikka se on ollut kirjastosta lainassa jo pariin otteeseen. Kirjan takakansiteksti on kuitenkin houkutteleva jo ammattini vuoksi: harvemmin sitä pääsee lukemaan koskettavaa ja jännittävääkin kirjaa, jonka päähenkilöinä on kirjastonhoitajia. Kirja kertoo Kentuckyssä sijaitsevasta ahdasmielisestä pikkukaupungista, johon perustetaan liikkuva kirjasto. Tarina ajoittuu 1930-luvun loppuun, ja liikkuva kirjasto tarkoittaa ratsain vuorilla asuville kuljetettavia kirjoja. Päähenkilöt ovat kaikki melkoisia persoonia. Alice on englantilainen paikallisen kaivosyhtiön johtajan tuore miniä, Margery on s

Angelika ja Ismo Leikola: Suo, kuokka ja Hollywood

Kuva
Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Suo, kuokka ja Hollywood  löytyi * Nextoryn palvelusta, jostain syystä palvelu tarjosi sitä minulle kun olin lukenut Enni Mustosen Näkijän loppuun. Koska Näkijä  sijoittuu Los Angelesiin, tuntui Angelika ja Ismo Leikolan kirja hyvältä jatkumolta sille. Se toimikin yllättävän hyvin vaikka kirjat ovat tietysti täysin erilaisia. Leikoloiden voisi olettaa kirjoittavan vitsejä pursuilevan kirjan, onhan Ismo tunnustetusti maailman hauskin mies. Vaikka kirjassa on huumoria, on siinä kuitenkin pääosin kaikkea muuta: kuvausta Amerikkaan muuttamisen ja sinne asettumisen mutkikkuudesta, pohdintoja Suomen ja Amerikan eroista ja yhtäläisyyksistä, kriittisiä ja filosofisia mietteitä mm. Amerikan sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä tietysti paljon puhetta siitä, millaista on rakentaa uraa vieraassa maassa ja vieraalla kielellä. Tästä uran rakentamisesta olikin mielenkiintoista kuulla, sillä en ole juurikaan miettinyt sitä työtä, mitä stand up -

TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

Kuva
Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Vilkaisin aiemmin keväällä pikaisesti kustantajien uutuusluetteloita, ja olin sieltä napannut tämän kirjan kirjaston varauksiin. Kirja ei näyttänyt kovin tutulta kun hain sen kirjastosta, eikä takakannen tekstikään enää vakuuttanut yhtä tehokkaasti kuin sama teksti kustantajan luettelossa. Kaipasin kuitenkin jotain kevyttä välilukemista, joten kirja pääsi kuitenkin melkein heti luettavaksi. Tarina alkaa sosiaalityöntekijä Linus Bakerin esittelyllä. Hän on tavallinen sosiaalityöntekijä siinä mielessä, että hän käy tarkistamassa huostaanotettujen lasten elinoloja erilaisissa orpokodeissa, tekee niistä raportteja ja siirtää sen jälkeen asiat mielestään. Hän ei vaikuta olevan kovin mielenkiintoinen persoona, ja työ tuntuu olevan hänen elämänsä lähes ainoa sisältö. Epätavallisen Linuksen työstä kuitenkin tekee se, että hän työskentelee Maagisten Nuorten Huolenpito-Osastolla, eli hänen asiakkaillaan on joko maagisia voimia tai he eroavat

Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö

Kuva
Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Amerikkalainen tyttö  oli kirja, johon tuskin olisin vapaaehtoisesti tarttunut. Se kuului kuitenkin kotimaisen kirjallisuuden nykykirjallisuuden kurssin kurssikirjallisuuteen, ja tuli siksi myös luettua. Kirja ei ollut tällaiselle laiskalle lukijalle helppo eikä kovin mukavakaan, sillä siinä ei ole selkeää, vetävää juonta, henkilöitä ja aikatasoja on paljon, ja kirja tuntui etenkin aluksi tosi sekavalta. Sinnikkyys kuitenkin palkittiin, sillä puolivälistä lähtien lukeminen tuntui helpommalta, kun tyyliin oli jo tottunut ja toisaalta asioiden ja tapahtumien toistuminen auttoi hahmottamaan tapahtumia. Nykykirjallisuuden kurssilla kirjasta myös keskusteltiin, mikä motivoi sekä lukemaan kirjan loppuun asti että pohtimaan lukemaansa tarkemmin kuin yleensä. Kirjan nimenä oleva amerikkalainen tyttö on Eddie de Wire, joka hukkuu kirja tapahtumapaikan Seudun lampeen. Amerikkalainen tyttö on kirjan keskiössä, sillä Seudun ihmisten elämä kiin

Rautaisannos Cormoran Strike -dekkareita

Kuva
Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Kuten kerroin Levoton veri -kirjan postauksessa , tunsin olevani aika pihalla siitä, mitä sarjassa oli aiemmin tapahtunut. Minulla oli jotenkin sellainen muistikuva, etten oikein pitänyt sarjasta aiemmin. Levoton veri  oli kuitenkin niin mukaansatempaava, että päätin virkistää muistiani ja lukea koko sarjan alusta asti uudelleen läpi. Sarjassa on siis ilmestynyt viisi osaa: Käen kutsu 2013 , Silkkiäistoukka 2014 , Pahan polku 2015 , Valkoinen kuolema 2018 ja nyt siis Levoton veri 2020 . * Nextorysta löytyivät kätevästi kaikki sarjan osat sekä äänikirjoina että e-kirjoina, joten hyppääminen Striken ja Robinin tutkimuksiin kävi helposti. En pitänyt kirjoja ollenkaan tylsinä, päinvastoin olin nenä tai korvat kiinni kirjassa aina kun voin. Käen kutsu  oli kirjoista haastavin, sillä hahmot ovat siinä vielä vieraita sekä toisilleen että lukijalle, eikä juonikaan ole minusta yhtä kiinnostava kuin muissa. Muissa kirjoissa juoni on minus

Enni Mustonen: Näkijä

Kuva
Tämä postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Viime aikoina olen lukenut uudelleen läpi kaikki Cormoran Strike -dekkarit ja katsonut niistä tehdyn tv-sarjan (siitä lisää tulevassa postauksessa). Kotimaisen kirjallisuuden nykykirjallisuuden kurssille luin Monika Fagerholmin  Amerikkalaisen tytön, josta siitäkin lisää tulevassa postauksessa. Synkähköjen murhatarinoiden jälkeen ja monimutkaisen Amerikkalaisen tytön  rinnalle kaipasin jotain suoraviivaista ja kepeää, tuttua ja turvallista. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan uusin (yhdeksäs!) osa  Näkijä löytyi onneksi * Nextorysta ja tarjosi juuri sopivaa vastapainoa edellisille. Näkijä  kertoo Vienan elämästä elokuusta 1953 elokuuhun 1962. Viena työskentelee Foxin studioilla pukijana ja puvustamonhoitaja Martta Valon oikeana kätenä. Kirjan alussa Vienan perhe Suomesta on tullut Los Angelesiin lomamatkalle, joten alussa tavataan enemmänkin tuttuja hahmoja ja kierretään heidän mukanaan Los Angelesin turistipaikk

Matt Haig: Keskiyön kirjasto

Kuva
Kirjoitus sisältää *-merkillä merkattuja mainoslinkkejä. Keskiyön kirjasto on Matt Haigin uusin suomennettu romaani. Siinä 35-vuotias Nora päättää kuolla, ja joutuu eräänlaiseen elämän ja kuoleman välitilaan, keskiyön kirjastoon. Nora kohtaa siellä lapsuudestaan tutun kirjastonhoitajan rouva Elmin, joka auttaa Noraa ymmärtämään keskiyön kirjaston idean. Nora saa ensin luettavakseen painavan Katumusten kirjan, johon on nimensä mukaisesti kirjattu asiat, joita Nora on elämänsä aikana jostain syystä katunut. Sitten rouva Elm auttaa Noraa valitsemaan kirjastosta kirjan, jonka avulla Nora voi kokeilla vaihtoehtoista elämää: mitä olisi tapahtunut, jos Nora jossain elämänsä käänteessä olisikin valinnut toisin. Keskiyön kirjaston valtavan kokoelman kautta Nora pääsee kokeilemaan esimerkiksi elämää pubinpitäjänä entisen poikaystävänsä kanssa, jäätikkötutkijan arkea, ammattiuimarin elämää sekä maailmankuulun bändin solistina olemista. Eri elämissä vieraillessaan Nora alkaa tajuta, ettei elämä v

Robert Galbraith: Levoton veri

Kuva
Kirjoitus sisältää *-merkillä merkattuja mainoslinkkejä. Galbraithin * tuore dekkari on melkoinen järkäle, sillä se on lähes 900-sivuinen. Olin varannut sen kirjastosta ja hiukan hämmästyin sen kokoa kun sain sen käsiini. Minusta tuntuu, että nämä kirjat tulevat koko ajan pidemmiksi, muistelen että * Käen kutsu oli aika paljon ohuempi kuin tämä viimeisin. Toisaalta, hyvä kirja saa ollakin pitkä, koska silloin tarinassa voi viipyä pidempään. Strike ja Robin ottavat selvitettäväkseen nuoren lääkärin, Margotin, katoamistapauksen neljänkymmenen vuoden takaa. Juttu on jäänyt auki, sillä Margotia tai hänen ruumistaan ei ole löytynyt, eikä ole ollut riittävästi todisteita edes tunnetun sarjamurhaajan syyllisyyden todistamiseksi. Margotin tytär Anna pyytää Strikea ottamaan äitinsä katoamisen tutkittavakseen kun Strike on Cornwallissa tapaamassa syöpään sairastunutta tätiään Joania. Tavallisesta poikkeava ja haastavalta tuntuva tapaus tuntuu Stikesta ja Robinista mielenkiintoiselta, ja tutkim

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa

Kuva
Kirjoitus sisältää *-merkillä merkattuja mainoslinkkejä. Luin tästä kirjasta ensimmäisen kerran kevään Kirjastolehdestä, jossa oli juttu Ann-Christin Antellista ja Puuvillatehtaan varjossa  -kirjan kirjoittamisesta. Antell työskentelee Turun kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajana, ja vaikka en tunnekaan häntä henkilökohtaisesti, kiinnostuin kuitenkin kollegan kirjoittamasta kirjasta. Mielenkiintoni heräsi myös siksi, että kirja sijoittuu 1800-luvun lopun Turkuun. Olen asunut Turussa monta vuotta, ja pidän tuttuihin paikkoihin sijoittuvista kirjoista. On hauska bongata tuttuja paikkoja ja miettiä, miten maisema on runsaassa sadassa vuodessa muuttunut. Aloitin tämän kirjan kuuntelemalla sitä äänikirjana * Nextory -palvelun kautta. Kirjan alku teki minuun vaikutuksen, sillä siinä onnistuttiin kuvailemaan vanhanaikaista miljöötä jotenkin hirmuisen luontevasti. Ympäristön ja esimerkiksi esineiden kuvailu on tarkkaa, mutta ei alleviivaavaa: Antell mainitsee sopivasti ajankohtaan kuuluneita

Äänikirjojen avulla lisää kirjallisuutta kiireiseen arkeen

Kuva
Kirjoitus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Koronavuosi on ilmeisesti lisännyt erilaisten äänikirja- ja e-kirjasovellusten suosiota, ja minusta on hienoa, että lukeminen on kasvattanut suosiotaan. Pikkulapsiarjen keskellä lukemiseen jää harmittavan vähän aikaa, etenkin kun samalla opiskelee. En ole ollut kauhean innokas ottamaan maksullisia sovelluksia, vaan olen tyytynyt äänikirjoissa ja e-kirjoissa kirjastojen valikoimaan. Kirjastoissa ongelmana on kuitenkin kirjojen saatavuus: valikoima on kaupallisia palveluita suppeampi ja suosittuja kirjoja joutuu jonottamaan. Jonottamisessakaan ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun on useamman kerran käynyt niin, että laina-aika osuu samaan hetkeen esimerkiksi tenttisuman kanssa, ei kirjaa ole lopulta ehtinyt ollenkaan lukea ennen laina-ajan päättymistä. Nyt sitten päätin hyödyntää vaunulenkit kirjojen kuuntelemiseen, ja otin kokeiluun * Storytel -palvelun. Kirjastojen e-aineistopalveluihin tottuneena Storytelin valikoima oli hengä

Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Kuva
Kirjoitus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä . K enellekään ei varmaan enää tule yllätyksenä se, miten esimerkiksi Facebook ja Google hyödyntävät käyttäjistään keräämäänsä tietoa. Sekin alkaa olla yleisesti tiedossa, miten sosiaalinen media on rakennettu aiheuttamaan riippuvuutta käyttäjilleen, ja miten niiden parissa vietettyä aikaa pyritään entisestään kasvattamaan mainostulojen takia. Uutisissa on myös ehkä tullut vastaan juttuja oikeudenkäynneistä joissa joitakin yhtiöitä on tuomittu maksamaan tavallisesta ihmisestä suurelta kuulostavia miljoona- ja miljardiluokan sakkoja. Kokonaiskuva siitä, miten suuret yhtiöt ja niiden entistä suurempien voittojen tavoittelu muokkaavat maailmaa, on kuitenkin monelle vieras. Sen jälkeen kun luin joitakin (naisille suunnattuja) sijoittamisoppaita (esimerkiksi Julia Thurenin mainion kirjan * Kaikki rahasta ), olen ollut hieman kiinnostuneempi esimerkiksi sanomalehtien taloussivuista. Kiinnostus ulottui myös tähän uutuuskirjaan, josta aja

Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt

Kuva
Postaus sisältää mainoslinkkejä, jotka on merkattu *tähdellä. Tervehdys pitkästä aikaa! Olen pitänyt näköjään vähän pidemmäksi venähtänyttä taukoa blogista, sillä aika on ollut kortilla elämäntilanteen ja opiskelujen vuoksi. Nyt olen kuitenkin lukenut muutamia sellaisia kirjoja, joista olisi ollut ihana päästä keskustelemaan muiden kanssa. Pandemiatilanteen takia elämme aika eristynyttä elämää, ja koska olen perhevapaalla, en pääse vaihtamaan kirjakuulumisia edes työkavereiden kanssa. Siispä ajattelin kirjata mietteitäni tänne blogiin, ja ehkä kirjoista syntyy keskusteluakin kommenttien kautta. Kuva kustantajan sivuilta Luin hetki sitten Eeva Kolun kirjan Korkeintaan vähän väsynyt. Asia siinä oli niin tuttua, että hämmennyin moneen kertaan lukiessani. Olen toki lukenut ennenkin useita uupumusta käsitteleviä kirjoja, mutta tässä ote on kovin henkilökohtainen ja siksi se herätti vastakaikua. Lisäksi Kolun tyyli kirjoittaa on erikoinen, mutta toimiva. Tekstissä vaihtelevat omakohtaise