Romain Puértolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin

Fakiiri Ajatušatru Vašta Patel matkustaa Ranskaan ostaakseen itselleen uuden piikkimaton. Matkaan on kerätty rahat koko kylän voimin, ja fakiirin on tarkoitus palata takaisin Intiaan heti saapumistaan seuraavana päivänä. Intiassa ei ole Ikeaa, joten piikkimaton saadakseen pitää matkustaa maahan, jossa sellainen on. Ikeaan Ajatušatrun kuljettaa romanitaksikuski Gustave Palourde mersullaan, ja matkan päätteeksi molemmat osapuolet ovat tulleet viilatuiksi linssiin sitä huomaamatta.

Ikea on fakiirille tietysti ihmeellinen paikka, tuleehan hän köyhästä kylästä. Huonekalujen ja muiden tavaroiden paljous ja tavaratalon ovelat systeemit saavat hänet vähän pyörälle päästään. Eikä piikkimaton saaminen olekaan ihan yhtä yksinkertaista kuin olisi voinut kuvitella. Ikeasta tulee myös Ajatušatrun yöpymispaikka, koska miksi turhaan mennä hotelliin, kun Ikeassa riittää sänkyjä?

Sattumusten kautta fakiiri jää vangiksi kaappiin, joka rahdataan Iso-Britanniaan. Eikä Ajatušatrun reissu pääty sinne, vaan hän saa nähdä muutaman muunkin Euroopan maan ennen kirjan loppua. Tahattomalla Euroopankierroksellaan hän tutustuu monenlaisiin ihmisiin ja tajuaa ihmisistä, elämästä ja maailmasta kaikenlaista. Tarinan lähestyessä loppuaan fakiiri on muuttunut sekä ulkoisesti että sisäisesti, saanut sekä ystäviä että vihollisia ja kohdannut ehkä rakkaudenkin. Matkailuhan tunnetusti avartaa!

Tarina on hauska ja vauhdikas, vaikka pidinkin eniten sen alusta ja lopusta. Keskikohta jäi mielestäni vähän junnaamaan paikoillen, vaikka lukijan väsymys voi myös olla osasyynä kokemukseen. Mielikuvitus on kyllä lentänyt tätä kirjaa kirjoitettaessa! Eikä vauhtiakaan puutu, sillä maasta toiseen siirrytään melkoisella nopeudella kun laittomista siirtolaisista halutaan päästä eroon. Romain Puèrtolas on ranskalainen poliisi, joka työskentelee laittomien siirtolaisten parissa. Laittomat siirtolaiset ovat osa tätä tarinaa, joka hyväntuulisuudestaan ja humoristisesta sävystään huolimatta laittaa lukijan myös ajattelemaan. Itse olen törmännyt laittomiin siirtolaisiin lähinnä uutisjutuissa, joten tämä kirja avarsi omaa maailmaani tämän ilmiön suhteen.

Itse kiinnostuin tästä kirjasta nimen ja kannen perusteella. Kirja oli ihan hauskaa kesälukemista, ja henkilöt pääosin aika symppiksiä. Henkilöt myös kasvavat ja muuttuvat tarinan edetessä, Ajatušatrukin löytää itsestään omatunnon ja halun auttaa, kun kuuntelee kohtaamiensa ihmisten kertomuksia. Kaikki tässä kirjassa on jotenkin sopivasti vinksallaan, jotta vakaviinkin asioihin voi suhtautua huumorilla. Kirja opettaa kaikenlaista myös fakiireista ja silmänkääntötempuista, kaikkea näkemäänsä ei tosiaan kannata uskoa. Suhtaudun tämän kirjan luettuani entistä skeptisemmin erilaisiin "taika"temppuihin.

Kieli sopi tarinaan ja sillä leikiteltiin välillä hauskasti. Tekstin kääntäminen on varmaan ollut mielenkiintoista, mutta suomennos toimii mielestäni hyvin. Tämä kirja sopii sellaisille, jotka haluavat viivähtää hetken hyväntuulisessa tarinassa, joka sivuaa kuitenkin vakaviakin aiheita.

Fakiirista joka juuttui Ikea-kaappiin ovat kirjoittaneet myös mm. Maria, Mari A., Tuijata ja Nti Kirjastotäti.

Romain Puértolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin (L'extraordinaire voyage du fakir qui était resté dans une armoire Ikea, suom. Taina Helkamo)
Kustantaja: Otava 2014
Sivuja: 221
Mistä luettavaksi: Arvostelukappale kustantajalta

Kommentit

  1. Kuulostaa kivalta ja vauhdikkaalta kirjalta. Luulin ensin kansikuvan perusteella, että kyse oli lastenkirjasta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhtia ei kyllä puutu :) Kansi tosiaan voisi olla lastenkirjassa, ja minusta nimikin on vähän "satukirjamainen". Kirjaa on kyllä kuvailtu myös aikuisten saduksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Mauri Paasilinna: Rovaniemi-sarja