Kirjoja kirjoista ja kirjoittamisesta

Joulun välipäivinä luin kolme kirjaa, joiden aiheina olivat kirjat ja niiden kirjoittaminen. Jostain syystä kärsin kaunokirjallisuuden lukujumista, mutta onneksi kirjastolainojen joukossa on paljon myös tietokirjoja, ja jotenkin näitä kirja-aiheisia oli kertynyt pieneksi pinoksi asti. Hyllyyn jäi vuoroaan odottamaan vielä Kirsi Raninin Lukupiiri-kirja, joka olisi hyvin sopinut tähän joukkoon mukaan.


Anneli Kannon Kirjoittamassa on ollut jo jonkin aikaa kesken. Aloitin sen loppusyksystä, mutta jostain syystä se jäi keskeneräisenä odottelemaan vuoroaan muiden kirjojen kiilatessa sen edelle. Kirjassa Kanto kuvaa kirjailijan työtä ja toimeentuloa hyvin konkreettisesti ja kertoilevaan tyyliin. Kirjan tekstit tuntuvat ystävälliseltä kädenojennukselta sellaiselle, joka on kiinnostunut (kaunokirjallisuuden) kirjoittamisesta ja kirjailijan ammatista ylipäänsä. Luin kirjan itse kustannustoimittajan näkökulmasta, ja sainkin siitä paljon hyödyllistä tietoa kirjoitusprosessista. Tämän kirjan jälkeen kaipasin jotain samantyylistä luettavaa, ja silloin Hannu Mäkelän Lukemisen ilo osui silmiini.

Lukemisen ilo kertoo nimensä mukaisesti lukukokemuksista sekä lukemisen ilosta ja nautinnosta. Se on kokeneen kirjailijan ja kirja-alan ammattilaisen painava puheenvuoro lukutaidon ja lukuharrastuksen puolesta, ja tämä tuodaan selvästi esiin useassa kohdin. Kirja rakentuu muutamista isommista kokonaisuuksista, joita Mäkelä avaa esipuheessaan. Yhdessä kokonaisuudessa on esimerkiksi tarkasteltu lukemista Mäkelän elämänkaaren eri vaiheissa ja toisessa pohdittu lukemista, kirjoja, kirja-alaa ja kirjailijoita muutaman Mäkelälle tärkeän kirjan herättämien muistojen kautta. Tekstistä kuultaa läpi kirjojen kanssa eletty elämä, sillä kirjat ovat olleet tärkeitä jokaisessa vaiheessa. Tästä kirjasta sain myös paljon lukuvinkkejä kirjoista, joista en ole koskaan kuullutkaan ja toisaalta myös sellaisista vanhoista nimiltään erittäin tutuista klassikoista, joihin olen arastellut tarttua. Ehkäpä tänä vuonna lopulta haastan itseni jollain venäläisellä klassikolla.


Viimeinen kirjoja käsittelevä kirja oli Juri Nummelinin Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia. Tämän kirjan näin kirjamessuilla Helsingissä ja laitoin kirjastoon varaukseen. Hyvän tovin se on saanut jo vuoroaan odotella, mutta nyt oli sopiva hetki kerrata vähän kirjallisuushistoriaa. Jostain syystä ihan mikä tahansa historiatieto on minulle vaikeaa hahmottaa, sillä asiat menevät iloisesti sekaisin, en muista vuosilukuja enkä hahmota tapahtumien ajallista järjestystä. Olen kirjallisuuden opinnoissani toki tenttinyt kotimaisen kirjallisuuden historian ihan vasta pari vuotta sitten, mutta vaikka muistan että luennot olivat mielenkiintoisia, ei minulla ole kunnollista kokonaiskuvaa aiheesta.

Nummelinin lyhyt kooste olikin oikein mainio kertaus aiheeseen, ja sen luettuani laitoin jälleen varaukseen myös Raukoilla rajoilla -teoksen, johon Nummelin paljon viittaa. Raukoilla rajoilla on käynyt kirjahyllyssäni istuskelemassa muutamaankin otteeseen, mutta ehkä kevään aikana oikeasti myös luen sen. Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia on sujuvaa tekstiä, mutta tekstiin oli jäänyt aika paljon typoja jotka alkoivat vähän häiritä lukemista. Kaikesta huolimatta pidin tästä hienosti tiivistetystä kirjallisuushistoriaversiosta.

Näitä kirjoja pitää käydä etsimässä kirjakaupoista tai kirjastoista, sillä pikaisella haulla en löytänyt näitä e- ja äänikirjapalveluista. Jotenkin se sopii kyllä näiden kirjojen henkeen, ja etenkin Lukemisen ilo -kirjan sanomaan. Ehkäpä kirjakaupasta tai kirjastosta voi tarttua mukaan jotain muutakin mielenkiintoista, johon ei e- ja äänikirjapalveluissa törmää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Paluu Nummelan ponitallille