Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

Postaus sisältää *merkillä merkittyjä mainoslinkkejä.

Olen lukenut Teemestarin kirjan aiemminkin, luultavasti silloin kun se on ilmestynyt vuonna 2012. Luulin myös kirjoittaneeni siitä tänne blogiin, mutta teksti onkin jostain syystä jäänyt kirjoittamatta. Nyt luin kirjan kuitenkin uudelleen, sillä tämä kuului nykykirjallisuuden kurssin lukemistoon kuten Amerikkalainen tyttökin.

Kirjasta jäi minulle vahva mielikuva ensimmäisen lukukerran jälkeen, sillä olen monesti muistellut kirjaa myöhemminkin. Muistikuvani mukaan kirja oli kauniisti kirjoitettu ja pidin siitä, mutta se aiheutti myös sellaista ahdistusta, minkä vuoksi en olisi halunnut ryhtyä lukemaan kirjaa uudelleen. Vitkuttelinkin sen aloittamisen kanssa aika kauan. Kun aloitin lukemisen, huomasin etten muista tarinasta tai henkilöistä juuri mitään konkreettista, edes lopun tapahtumat eivät olleet jääneet mieleen. Muistiin oli jäänyt vain kirjassa kuvattu ympäristö ja sen tunnelma.

Teemestarin kirja vaikuttaa sijoittuvan Pohjois-Suomeen esimerkiksi paikannimien perusteella, mutta maisema on muuttunut täysin. Maa on kuivaa, joenuomat ovat vain kivisiä railoja ja vettä säännöstellään. Vesi onkin kirjassa pääosassa, sillä vaikka se on ihmisten tärkeimpiä perustarpeita, käytetään sitä kirjan maailmassa vallankäytön välineenä. Maiseman lisäksi kulttuuri on täysin muuttunut, eivätkä esimeriksi henkilöiden nimet muistuta suomalaisia nimiä. Aasialainen kulttuuri on vallannut myös Suomen, ehkä Kiinan maailmanvalloituksen seurauksena.

Teeseremonia on kirjassa keskeisessä osassa, ja sen juuret ovat ilmeisesti Japanissa. Päähenkilö Noria opiskelee teemestarin ammattiin isänsä johdolla, ja saa tietää ammattiinsa kuuluvia salaisuuksia veteen liittyen. Vaikka Noria haluaa jatkaa perinteitä ja noudattaa teemestarin ammatin tiukkoja ohjenuoria, hän osaa toisaalta katsoa myös seremonian taakse. Teemestari on arvostettu ammatti, ja perhe onkin kyläyhteisön arvoasteikossa melko korkealla. Norian paras ystävä Sanja sen sijaan on köyhä kylän asukas, jossa on keksijän vikaa. Hän kaivaa entiseltä kaatopaikalta monenlaista muoviroinaa ja yrittää keksiä, miten meidän aikamme tekniset laitteet ovat toimineet.

Vaikka kirjassa ei tarkkaan kerrota, miten siinä elettävä aika suhteutuu nykyaikaan, lukijalle tulee kuitenkin vaikutelma siitä, että välissä on ollut vähintään muutama sata vuotta. Siitä kertoo esimerkiksi kulttuurin muuttuminen ja se, miten meidän aikamme tapoja ja tavaroita muistellaan samalla tavalla kuin me muistelemme esimerkiksi keskiaikaisia asioita. Kulttuurin muuttumista on ilmeisesti tehostanut sotilashallinto, joka on tuhonnut tietoja ja kertonut sen sijaan muokattuja totuuksia historiasta. Noria ja Sanja kuitenkin pääsevät tämän vääristelyn jäljille.

Vesi on erityisessä roolissa. Kirjan englanninkielinen nimi Memory of water on minusta paljon osuvampi nimi kuin suomenkielinen Teemestarin kirja. Veden muisti tulee esille kirjassa etenkin silloin kun Norian isä siirtää omaa tietämystään hänelle. Toisaalta memory tarkoittaa myös muistoa, ja se on jatkuvasti läsnä kaikissa kirjan tapahtumissa. Ihmisillä on sukupolvilta toisille siirtynyt muisto siitä, millaista oli kun vettä oli riittävästi eikä juomavettä tarvinnut puhdistaa merivedessä.

Vaikka kirjan kieli on kaunista ja soljuvaa, on sen piirtämä dystooppinen kuva karu. Pohjoissuomalaisen puhtaan ja rehevän luonnon asettaminen vastakkain aavikoituneen, kuivan ja pölyisen ympäristön kanssa on tehokas herättelykeino. Vaikka meille suomalainen luonto vaikuttaakin pysyvältä ja pyhältä, ei sitä saisi pitää täysin itsestäänselvyytenä. Meillä on vastuu siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaasta, rehevästä luonnosta ilman murhetta puhtaan veden riittävyydestä.

En ole lukenut muita Itärannan kirjoja, mutta ne kiinnostavat kyllä. Erityisen kiinnostavaa oli saada tietää, että Itäranta kirjoittaa kirjansa sekä suomeksi että englanniksi, joten englanninkielinen versio ei ole suora käännös suomenkielisestä. Olisi mielenkiintoista lukea myös englanninkielinen versio tästä kirjasta, sillä haluaisin tietää, soljuuko englannin kieli yhtä kauniisti kuin suomen kieli.

Haluatko päästä heti lukemaan? Kirja löytyy ainakin seuraavista e- ja äänikirjapalveluista:

BookBeat: *kokeile palvelua 30 vuorokautta maksutta! (etu koskee uusia asiakkaita)

Elisa Kirja: *e-kirja, *äänikirja, *kuukausitilaus (tarjolla myös 14 vuorokauden maksuton kokeilujakso uusille asiakkaille)

Nextory: *kokeile palvelua 30 vuorokautta maksutta! (etu koskee uusia asiakkaita)

Storytel: *kokeile palvelua 30 vuorokautta maksutta! (etu koskee uusia asiakkaita)

Kommentit

  1. Nyt kun luin tän sun tekstin, niin alkoi kuulostaa tutulta! Luin nimittäin jonkun artikkelin, jossa kerrottiin miten tämä muuntautuu elokuvaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä jännä nähdä, miten elokuvantekijät tulkitsevat muuttunutta maisemaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Sofi Oksanen: Puhdistus

Laura Andersson: Voit nukkua. Kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään