S.J. Bennet: Windsorin solmu

Postaus sisältää *-merkillä merkattuja mainoslinkkejä.

Kuuntelin tätä kirjaa äänikirjana käsitöitä tehdessäni, mutta en muista ollenkaan, mistä kirjan löysin. Minulla oli ollut kirjaan varauskin jo pidemmän aikaa, joten ehkä jokin ennakkomainos on herättänyt kiinnostukseni kirjaa kohtaan.

Windsorin solmun päähenkilönä on Englannin kuningatar Elisabet II, joka ryhtyy ratkomaan Windsorin linnan päivällisten jälkeen tapahtunutta murhaa. Koska Elisabet itse ei ymmärrettävästi voi hiippailla pitkin linnaa nuuskimassa johtolankoja, avustaa hänen apulaisyksityissihteerinsä Rozie tutkimuksissa. Takakannen tekstin perusteella odotin, että Elisabet olisi ollut aktiivisempi tutkinnassa, mutta hän teki lähinnä havaintoja ja niiden pohjalta teräviä päätelmiä.

Pidin erityisesti kirjan henkilöistä ja siitä, miten Bennet on antanut äänen myös hovin kulissien takana häärävälle henkilökunnalle. Elisabet ja hänen yksityiselämänsä on kuvattu taitavasti niin, että välillä unohtaa lukevansa fiktiivistä kuvausta. Bennet kuvaa kuningattaren velvollisuudentuntoisena ja empaattisena painottaen hänen ajattelunsa kirkkautta korkeasta iästä huolimatta. Tarinassa otetaan hienosti huomioon se, miten erityistä ja erikoista elämää Englannin kuningatar elää, ja miten tällainen elämäntapa on samaan aikaan etuoikeutettua ja valtava taakka. Elisabet miettii kirjassa esimerkiksi sitä, miten Philip on lähes ainoa henkilö, jonka kanssa hän voi tuntea olevansa tasavertainen ja miten raskasta se usein on.

Kuningattaren itsensä lisäksi myös muut hahmot on kuvattu taitavasti. Kerronta vaihtelee siten, että tapahtumia tarkastellaan eri henkilöiden näkökulmasta, ja se toimii minusta tässä kirjassa erityisen hyvin. Siten hoviin ja sen erikoiseen arkeen saadaan tuotua monta erilaista toisiaan täydentävää näkökulmaa. Se antaa myös lukijalle tilaisuuden seurata huvittuneena, miten kuningatarta pidetään välillä jo vähän vanhuudenhöperönä, vaikka hänen ajatuksenjuoksussaan ei ole mitään vikaa. Näiden näkökulmanvaihteluiden avulla lukija alkaa myös ymmärtää, miksi kuningatar ei voi vain mennä tutkintaa johtavan henkilön puheille ja kertoa omista epäilyistään, vaikka se ensi alkuun vaikuttaisikin helpoimmalta ratkaisulta. Apulaisyksityissihteeri Rozie on vielä melko uusi työssään, ja hänen oivallustensa kautta havainnollistetaan niitä hienon hienoja kiemuroita, joita kuningattaren on viestinnässään otettava huomioon.

Kirja ei ole vauhdilla ja vaarallisilla tilanteilla täytetty, vaikka onnettomuuksia sattuukin. Verellä ja suolenpätkillä ei mässäillä, vaan tarkastellaan tapahtunutta älyn ja tunteen tasoilla. Välillä tutkinnan hypoteesit ovat niin syvällä kansainvälisessä politiikassa, että niiden tajuamiseksi pitää olla jonkin verran yleistietoa tai Google käden ulottuvilla. Minua ajoittainen kärryiltä tipahtaminen ei kovasti haitannut, sillä nautin henkilöiden ja hovin elämän kuvauksesta.

Suosittelen äänikirjaa, sillä siinä oli minusta hyvä lukija. Pääset heti kuuntelemaan tai lukemaan kirjaa esimerkiksi seuraavien palvelujen kautta:

BookBeat: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Nextory: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Storytel: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.