Kasoittain kirjoja

Kansikuva kustantajan sivuilta Vanhempien ja ammattikasvattajien suusta kuulee usein sanat varo/älä/ei saa/voi sattua/ole varovainen ja muita samanlaisia kieltoja ja huudahduksia. Tarkoitus tietysti on hyvä, estää lasta loukkaamasta itseään ja ehkäistä vakavampia onnettomuuksia. Samalla kuitenkin estetään lasta kehittämästä itseään ja fyysisiä ja psyykkisiä taitojaan. Vaikka elämme tilastollisesti katsoen turvallisemmassa maailmassa kuin koskaan ennen, on ihmisillä kuitenkin  entistä turvattomampi olo. Esimerkiksi media hyödyntää huonoja uutisia isoilla lööpeillä ja internetin myötä maailma on myös pienentynyt. Vaikka maailmassa ei oikeasti tapahtuisi sen enempää pahuutta kuin ennenkään, saamme siitä kuitenkin enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Kaiken sen tiedon keskellä ei kai ole ihme että vähän pelottaa. Turvallisuudesta myös puhutaan jatkuvasti ja kaikissa yhteyksissä. On turvallisuusvastaavaa, turvallisuussuunnitelmaa, turvataitoja, turvapalveluita, lista tuntuu ...

Kansikuva kustantajan sivuilta Yksi miljoonista on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen kirja. Kuulemme, näemme ja luemme uutisista ja muualta mediasta siitä, miten Eurooppa on vaikeuksissa pakolaisvirtojen kanssa, miten vihamielisyys ja pelko tulijoita kohtaan kasvaa, miten maat yksi toisensa jälkeen sulkevat rajojaan pakolaisilta. Puhutaan pakolaisista, turvapaikanhakijoista, nuorista rikkaista miehistä, jotka hakevat vain parempaa elintasoa pakolaisstatuksen varjolla. Ihmetellään miksi tulijat ovat suhteellisen hyväkuntoisia nuoria miehiä, eivätkä nääntyneitä lapsia ja naisia. Paheksutaan sitä, miten turvapaikanhakijoilla on älypuhelimet ja joillakin vielä omaa rahaakin. Yksi miljoonista kertoo kirjaimellisesti yhden miehen pakotarinan. Hän on osa tuota joukkoa, jonka vyörymistä yli Euroopan me täällä jo asuvat seuraamme epäluuloisesti. Hän on yksi niistä miljoonista ihmisistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa vainon ja väkivallan takia, välttääkseen ...

Kansikuva kustantajan sivuilta Koska olen itse ihmisenä introvertti ja mielestäni ujo, ja koska jännitän silloin tällöin työelämän sosiaalisia tilanteita, tuli tämä uutuuskirja vähän kuin tilauksesta. Kiinnostuin Ujon urakirjasta jo kun selasin kevään katalogeja, ja hetken odottelun jälkeen sain sen kirjastosta luettavaksi. Kirjan aihe on minusta tärkeä, sillä mielikuvat nykypäivän työelämästä tuntuvat korostavan sosiaalisuutta ja jatkuvaa verkostoitumista, avokonttoreiden ihanuudesta puhumattakaan. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole luonnollisessa ympäristössään jatkuvassa sosiaalisuudessa, ja se on aina välillä hyvä nostaa esille. Kovin ihmeellisiä odotuksia minulla ei kirjaa kohtaan ollut, lähinnä olin utelias selvittämään löytäisinkö kirjan sivuilta myös itseeni sopivia tilanteita. Vähän kuin vertaistukena. Kirjan nimessä oleva ujous tuo mieleeni tiettyjä mielikuvia kainostelevista lettipäisistä tytöistä, jotka eivät saa sanaa suustaan tärkeän aikuisen puhutellessa. ...

Kansikuva kustantajan sivuilta Kaukaiset hetket on ollut näkyvästi esillä sekä blogeissa että kaupoissa. Vaikka olenkin lukenut muutaman arvion kirjasta, ei tarina tuntunut minusta niin houkuttelevalta että olisin varta vasten hankkinut sen luettavaksi. Muutama viikko sitten se kuitenkin tarttui mukaani kirjaston esittelyhyllystä. Muistelin pitäneeni edellisestä lukemastani Mortonin kirjasta , joten päätin antaa tälle mahdollisuuden. Ja hyvä oli että annoin, sillä sen reilut 700 sivua hupenivat muutamassa päivässä. Muistelen että samoin taisi käydä myös Hylätylle puutarhalle aikoinaan. Pidän Mortonin tyylistä ja tavasta kirjoittaa, jossa minusta näkyy se että hän on opiskellut draamaa aikoinaan. Vaikka lukemani tarinat yleensä heräävätkin silmieni edessä eloon, Mortonin kohdalla mielikuvat tuntuvat elävämmiltä ja tarkemmilta kuin tavallisesti. Kirjan alku muistutti minua Sarah Watersin kirjasta Vieras kartanossa , joka oli ahdistava lukukokemus ja jäi pitkäksi aikaa p...

Kuva kustantajan sivuilta En muista mistä bongasin tämän kirjan, mutta olin kuitenkin varannut sen kirjastosta. Kun taannoin katselin varattujen kirjojen listaa kirjaston nettipalvelussa, ihmettelin että minkä ihmeen self help -kirjan olen varannut. En muistanut yhtään miksi olin tämän varannut ja kirjan nimi "Hoida mielelläsi - kuinka mieli todella vaikuttaa kehoon" kuulosti vähintäänkin epäilyttävältä. Pikainen googletus kuitenkin paljasti ettei kyse ollutkaan mistään parannuskirjasta vaan tietokirja siitä, miten ihmisen mieli vaikuttaa fyysiseen terveyteen. Kun lopulta sain tämän käsiini ja luettua, olen sitä mieltä että se on paras lukemani tietokirja aikoihin. Edelleen nikottelen kuitenkin tuolle nimelle, minusta käännös on vähintäänkin epäonnistunut eikä todennäköisesti houkuttele nimellään sitä lukijakuntaa, jota aiheen käsittely tieteelliseltä kantilta kiinnoistaisi. Kirjan alkuperäinen nimi on "The Cure - A journey into the science of mind over body" ...

Kuva kustantajan sivuilta Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt aikaa monenlaisten kiireiden vuoksi. Siksi koin pienen piston kun katsoin uusimman suomennetun Flavia-dekkarin etulievettä. Ensimmäistä kertaa blogini historiassa minua on siteerattu kirjan etuliepeessä! Olen kovasti otettu moisesta kunniasta ja herättelen sen myötä blogia talvihorroksesta. Kemistinalku-harrastelijasalapoliisi Flavian elämässä vietetään joulun aikaa. Buckshawn kartano kuhisee elämää, sillä Flavian isä on rahavaikeuksissaan antanyt filmiryhmän tulla kuvaamaan elokuvaa kartanoon. Talo vilisee kuuluisia näyttelijöitä ja avustavia henkilöitä, ja tietysti myös kyläläiset ovat kiinnostuneita kartanon erikoisista vieraista. Flavia itse aikoo selvittää joulupukin salaisuuden ja virittelee tälle ansoja kartanon katolle hyisestä ilmasta huolimatta. Kaikki ei kuitenkaan mene käsikirjoituksen mukaan, ja elokuvan päänäyttelijätär löydetään yllättäen kuolleena kyläläisille pidetyn esityksen jälkeisenä ...

Kuva kustantajan sivuilta Sinisen kuoleman kuvasta olette ehkä jo lukeneetkin kirjamessukuulumisteni yhteydessä. Kyseessä on siis rikoskomisario Mikko Porvalin ensimmäinen romaani, tietokirjoja häneltä on ilmestynyt jo useampia. Sinisen kuoleman kuva on ensimmäinen osa kolmiosaisessa Karelia Noir -sarjassa, ja tämä ensimmäinen osa sijoittuu pääasiassa Viipuriin 1920-luvulla. Kirjan kertojana toimii Jussi Kähönen, tuore nuorempi komisario Viipurin Etsivästä Toimistosta. Toisena päähenkilönä toimii hänen ystävänsä, työtoverinsa ja esimiehensä Salomon Eckert. Kaksikon työsarkaan kuuluu kieltolain noudattamisen valvonta, mikä ei ole kovin yksinkertaista eikä aina turvallistakaan. Porvali kertoi pyrkineensä kuvaamaan poliisin työtä sellaisena kuin se oikeassa elämässä on eikä sellaisena kuin tv:n rikossarjat sen meille esittävät. Niinpä Eckert ja Kähönen joutuvat taipumaan ylempiensä tahtoon, jättämään tärkeät tutkimukset kesken toisen jutun takia ja kokemaan säästöjen vaikut...