Helsingin kirjamessut 2022

Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Saan pienen korvauksen linkkien kautta tehdyistä ostoista, mutta yhteistyö ei vaikuta tekstieni sisältöön.

Kiitos Helsingin Messukeskukselle sisällöntuottajan passista!


Matkalla ehti vielä tutkia ohjelmalehtistä.

Palataanpa vielä hetkeksi viikon takaisiin Helsingin kirjamessuihin. Kävin messuilla perjantaina, kiertelin monta tuntia ja kävin kuuntelemassa pari haastattelua. Koska messuilla on tullut käytyä jo monena vuonna, olivat odotukset korkealla. Ihanaa oli, että messujen laajuus ja kirjojen paljous eivät enää tyrmänneet heti ovesta sisään tullessa, vaan pystyin sukkuloimaan osastojen välissä aika mukavasti.


Näitä kuvia on somessa vilissyt!

Koska teen omassa työssäni kirjaston kokoelmatyötä ja hankintaa, tutkailin kirjatarjontaa tällä kertaa oman kirjaston kokoelman näkökulmasta. Kiersin (luultavasti) kaikki kustantajien osastot ja bongasin monta sellaista kirjaa, joita olen kyllä katalogeissa nähnyt mutta jotka ovat syystä tai toisesta jääneet hankkimatta kirjastoon. Kirjastoon tilatut kirjat ovat usein hyvin tuttuja, kun niitä on tutkaillut moneen kertaan: valintavaiheessa katalogeista, varsinaisia hankintoja tehdessä sekä lopulta lainauskuntoon laittaessa. Pienessä kirjastossa tulee myös juteltua kirjojen sisällöstä asiakkaiden kanssa, joten ”oma” kokoelma tuntuu läpikotaisin tutulta. Siksi oli hienoa päästä selailemaan sellaisia kirjoja, jotka ovat itselle vieraita.


Lounaskeitto oli paikallaan, kirjat tekevät nälkäiseksi!

Tänä vuonna selailin erityisesti tietokirjavalikoimaa. Pieneen kirjastoon hankitaan tietokirjoja aika vähän, ja ne muutamatkin ovat yleensä hyvin yleisistä aiheista. Selailinkin mielenkiinnolla aiheeltaan tarkempia kirjoja etenkin kirjallisuuden ja suomen kielen aloilta, ja muutamia (lue: monta) ostin myös kotiin. Eniten aikaa taisin viettää Gaudeamuksen ja Vastapainon yhteisellä osastolla, ja harmittelin myöhemmin että olin onnistunut sivuuttamaan Rosebudin osaston täysin. Sieltä olisi varmasti löytynyt lisää mielenkiintoisia tieto- ja tiedekirjoja.


Tänä vuonna minun ei pitänyt ostaa messuilta kirjoja.
Hienosti meni!

Tietokirjallisuuteen liittyi myös kuuntelemani esitys, jonka aiheena oli Helsinki vuonna 1952. Esiintyjinä olivat Jussi Iltanen, Laura Kolbe, Jari Kupila ja Samu Nyström, ja he kertoivat Helsingistä ja Suomesta olympialaisten aikaan. Esityksestä opin esimerkiksi, että Helsinki oli tuolloin hyvin jakaantunut kaupunki, jonka ydinkeskustan ulkopuolella oli vielä maalaismaisemaa nykyisten esikaupunkien tilalla. Opin myös, että tuolloin avattu Seutulan lentoasema ei sijaitse Seutulassa, ja että sen kiitotien päällystämiseen oli käytetty enemmän asvalttia kuin koko Suomen teillä tuolloin oli. Julkinen liikenne kehittyi ja modernisoitui olympialaisia varten ja niiden vanavedessä, ja Helsinki sai myös ensimmäiset liikennevalot juuri ennen olympialaisia. Kovasti on siis maailma muuttunut seitsemässäkymmenessä vuodessa. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Kolben, Nyströmin ja Kupilan kirjaan Helsinki 1952 – Kansainvälistyvä pääkaupunki sekä Iltasen kirjaan Helsingin olympialaiset 1952 – Tapahtumat ja kisapaikat kartalla. Näissä kirjoissa kerrotaan paljon muustakin kuin olympialaisista.



Toinen kuuntelemani esitys käsitteli kirjan tietä käsikirjoituksesta kirjaksi. Esityksen paikka oli harmillisesti vaihtunut toiselle puolelle messuhallia, ja minulta jäi alku kuulematta kun laukkasin hallin toiseen laitaan. Aiheesta puhuivat Anna-Riikka Carlson, Johanna Laitinen sekä Reetta Miettinen, ja he kertoivat hyvin konkreettisesti esimerkiksi siitä, mitä kustannussopimuksessa yleensä lukee, millaista markkinointia kirjojen ja kirjailijoiden menestymisen eteen tehdään, mitä kustannustoimittaja tekee ja miten kustannusalan sesonkilogiikka toimii. Esityksessä annettiin myös vinkki hyvästä podcastista, jonka nimi on Kirjan tie. Kuuntelin kotimatkalla podcastin viimeisen jakson, jossa puhuttiin kirjan hinnan muodostumisesta, ja se oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Jos kirjan syntyyn ja kustantamiseen liittyvät asiat kiinnostavat, kannattaa käydä kuuntelemassa muitakin jaksoja tuosta podcastista.



Verkko-ohjelma on katsottavissa marraskuun loppuun saakka, ja kirjamessujen sivulle on tallennettu Senaatintori- ja Hakaniemi-lavojen ohjelmat. Verkko-ohjelman lipun pystyy ostamaan myös jälkikäteen, jos sieltä löytyykin jotain minkä haluaisi katsoa vaikka ei messuilla käynytkään. Töölönlahti-lavan ohjelma on kuunneltavissa Storytelin kautta. Verkko-ohjelmasta yritän ehtiä kuunnella seuraavat esitykset:

  •  Hildur (Satu Rämö)
  •  Rakkaat sanat (Janne Saarikivi)
  •  Luonnos (Heli Laaksonen)
  • Mielensäpahoittajan rakkaustarina (Tuomas Kyrö)
  •  Debatti: missä näkyy tämän ajan naisviha (Maria Pettersson ja Katleena Kortesuo)
  • Lukemalla kirjailijaksi? (Johanna Venho, Taija Roiha ja Vesa Rantama)
  • Tunteiden palo & Palavan kaupungin lapset (Hannu Salmi ja Roope Lipasti)
  • Naisten viihdekirjallisuus 2022 (Elina Pulli, Elina Kilkku, Sanni Koskela)
  • Live-podcast: Mamma betalar
  • Leipomon lapset (Mikko Vienonen, Jussi Tiihonen)

Kirjamessut tarjoavat mukavan päivän kirjojen parissa. Messuilla kierrellessä huomasi samalla, miten laaja pintatason tietämys etenkin uudesta kauno- ja lastenkirjallisuudesta itselleni on kertynyt, ja messuseuralaiseni saivat kuunnella vähän väliä minikirjavinkkauksia tutuista kirjoista. Messuilla oli jälleen kerran hyvä tunnelma, ja pidän Helsingin kirjamessujen väljyydestä ja laajuudesta Turun messuihin verrattuna. Myös ohjelmasta löytyi tänä vuonna enemmän mielenkiintoisia esityksiä Helsingissä kuin Turussa. Ehkä mukavinta oli kuitenkin kierrellä ympäriinsä anonyymina asiakkaana, sillä pikkukirjastossa työskennellessä ei pysty olemaan (enkä haluaisi ollakaan) millään tavalla anonyymi. Joskus on kuitenkin ihanaa saada olla itse se hiukan pihalla oleva asiakas, joka etsii sitä yhtä tiettyä kirjaa missä on sininen kansi.

Storytel: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

TJ Klune: Talo taivaansinisellä merellä

Satu Rämö: Talo maailman reunalla