Liane Moriarty: Hyvä aviomies

Cecilia Fitzpatrick on tehokkuuden ruumiillistuma, jonka ruokakomerokin on täydellisessä järjestyksessä ilmatiiviissä Tupperware-purkeissa. Hänellä on kaunis koti, kolme kaunista tytärtä ja John Paul, hyvä aviomies. Hän hoitaa, järjestää, on aktiivinen ja sosiaalinen. Ja eräänä päivänä hän löytää täydellisesti järjestetyltä ullakoltaan vahingossa itselleen osoitetun kirjeen, jonka saa avata vasta miehensä kuoltua. Cecilia tulee uteliaaksi ja miettii kirjeen avaamista. Muutaman päivän kirje saa olla rauhassa, mutta miehensä oudon käytöksen takia hän päätyy avaamaan sen ja saa selville jotain sellaista, joka muuttaa paitsi heidän perheensä, myös muiden perheiden tulevaisuuden. Menneisyyden haamut on päästetty irti.

Kirjassa seurataan Fitzpatrickin perheen lisäksi myös Tessiä, jonka paras ystävä haluaa viedä häneltä miehen, ja Rachelia, joka edelleen suree teini-ikäisenä murhattua tytärtään Janieta. Tess lähtee kotoaan Melbournesta äitinsä luokse Sydneyyn ikävää tilannetta pakoon ja päätyy laittamaan poikansa Liamin St Angelan katoliseen kouluun, samaan, jota hän itsekin aikoinaan kävi. Myös Cecilian tytöt käyvät St Angelaa, ja hän itse on vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja. Rachel puolestaan on koulussa töissä sihteerinä yrittäen pitää koulua pystyssä paperitöitä karttavan rehtori Trudy Applebeen puolesta. Cecilian, Tessin ja Rachelin kohtalot ovat kietoutuneet toisiinsa muutenkin kuin St Angelan takia.

Ihan tarinan alussa oli vähän vaikeaa saada juonen päästä kiinni, kun Cecilian näkökulmasta kerrottu luku vaihtui Tessin näkökulmasta kerrottuun. Lisäksi toinen luku ei tuntunut liittyvän ensimmäiseen mitenkään. Vasta muutaman kymmenen sivun jälkeen pääsi perille siitä, keitä nämä ihmiset ovat ja miten he oikeastaan liittyvät toisiinsa. Ja tästä alusta kun pääsi yli, niin lopun melkein sitten lukikin yhdeltä istumalta. Vaikka arvasin tapahtumia vähän etukäteen, loppuratkaisu tuli silti puun takaa ja pääsi yllättämään. 

Tarinan loputtua kirjailija kertoo vielä tapahtumia päähenkilöiden menneisyydestä ja tulevaisuudesta jossitellen. Lopetus oli toimiva, sillä se sai miettimään ihmisen elämänkulkua ja valintojen ja tapahtumien merkitystä tulevaisuuden kannalta. Tietysti se oli fiktiivistä spekulaatiota fiktiivisten ihmisten tulevaisuuksista, mutta todellisuudessakin valinnat ja tapahtumat johtavat tiettyihin asioihin sattumalta tai tarkoituksella. Näitä syy-yhteyksiä ei välttämättä huomaa ollenkaan tai joskus niihin herää vasta pitkän ajan kuluttua. Tässä yhteydessä nämä jossittelut toivat uutta tietoa kirjan henkilöistä ja toimivat mielestäni hyvin.

Tässä kirjassa tarina ei välttämättä ollut se vahvin asia, mutta henkilöhahmoista pidin. Esimerkiksi Rachel suree edelleen tytärtään ja miettii joka päivä tämän mahdollista murhaajaa. Kahdenkymmenen vuodenkin jälkeen hän on edelleen omistautunut kuolleelle tyttärelleen. Rachelilla on kyllä poikakin, mutta hän on elänyt siskonsa haamun varjossa lähes koko elämänsä. Rehtori Trudy Applebee oli minusta kuitenkin kaikkein paras hahmo, vaikka esittääkin vain pientä sivuosaa. Taiteilijaluonteinen ja lapsirakas rehtori viipottaa mieluummin oppilaiden seassa kuin istuu työpöydän takana laatimassa raportteja. Hän suorastaan lumoaa uudet oppilaat ja saa heidät tuntemaan olonsa kotoisaksi. Ja totta kai rehtori auttaa opettajaa muuttamaan luokan toiseksi planeetaksi pääsmunajahtia varten.

Tämä ei ehkä pääse uudelleenluettavien kirjojen pinoon, mutta oli silti viihdyttävää luettavaa. Vaikka tapahtumia seurattiin monen eri henkilön näkökulmista, henkilöitä ei kuitenkaan ollut niin paljon että niissä olisi seonnut. Muistaakseni en joutunut tarkistamaan yhtään henkilöä aikaisemmilta sivuilta, mikä on ihan hyvä saavutus. Suosittelen sateisten syysiltojen viihdykkeeksi.

Liane Moriarty: Hyvä aviomies (The Husband's Secret, suom. Helene Bützow)
Kustantaja: WSOY 2014
Sivuja: 444
Mistä luettavaksi: Arvostelukappale kustantajalta

Kommentit

  1. Tämä oli sellainen salaisuuksien kirja. Rachel oli koko ajan luullut syytöntä miestä syylliseksi, eikä pystynyt enää vaihtamaan vihansa kohdetta toiseksi.
    Tässä pohditaan syyllisyyttä ja pelätään ilmituloa. Salaisuuksien kanssa voidaan huonosti ennemmin kuin kerrotaan niistä ja kärsitään seuraukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu, Mai! Juuri sellainen tämä kirja on. On hurjaa seurata sivusta Rachelin valtavaa vihaa, joka vahingoittaa häntä itseään ja jäljellä olevaa perhettään.

      Poista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Mauri Paasilinna: Rovaniemi-sarja