Tekemistä talveksi

-
Reilun viikon päästä alkaa opiskelu kirjastotädiksi, toivottavasti siitä alasta löydän itselleni mieluisen ammatin. Tänään ilmoittauduin myös pitkän harkinnan jälkeen avoimeen yliopistoon luovan kirjoittamisen perusopintoihin. Kirjoittaminen on ollut minulle peruskouluaikoina jokapäiväinen harrastus, mutta ehkä opiskeluiden ja siihen liittyvien kirjoitustöiden takia luovalle kirjoittamiselle ei ole oikein löytynyt sijaa. Kahden blogini kautta olen kuitenkin taas vähän löytänyt sitä aiempaa kirjoittamisen riemua ja toivon löytäväni sitä talven mittaan paljon lisää. Talven aikana joudun myös opettelemaan palautteen vastaanottoa omista teksteistäni. Palautteen vastaanottaminen on minulle vaikeaa, sillä otan kaiken kovin henkilökohtaisesti. Ehkäpä talven aikana opin pikkuhiljaa löytämään palautteesta ne hyödyt, joita varten sitä annetaan.

Luovan kirjoittamisen lisäksi myös suomen kielen opinnot kiinnostavat, mutta niitä ei tänä vuonna järjestetä. Ehkäpä ensi vuonna saan iltapuhteikseni kieliopin tankkaamista. Tunsin itseni yläasteella kummajaiseksi kun kieliopin opettelu ja kielenhuolto olivat äikässä kirjoittamisen ohella niitä kaikkein mieluisimpia asioita.

Onkohan minulla opiskeluinnostukseni kanssa kohtalotovereita? Onko jollakin muullakin alkamassa uuden alan opiskelu tai opinnot ihan vain oman mielenkiinnon vuoksi?

Kommentit

  1. Mari A.19/8/12 12:45

    Itse en ole moneen vuoteen opiskellut satunnaisia kielikursseja lukuunottamatta mitään. Nyt ilmoittauduin eräälle ATK-kurssille (vai mitähän ne nykyisin ovat nimeltään?), joka onneksi on vain muutaman kerran. Lisäksi ajattelin täydennykouluttaa itseäni, mutta en osaa pääättää, miten. Vaakakupissa ovat ainakin S2-opinnot, eristyispeda ja politiikankin opinnot kiinnostavat. Täytyy vielä miettiä, ehkä S2 ja erityispeda onnistuisivat yhdessäkin. Tuo luova kirjoittaminen kuulostaa kivalta, kukas sitä järjestää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nina / Kasoittain kirjoja19/8/12 14:39

      Turussa ainakin avoin yliopisto, muistaakseni siellä listassa oli monta muutakin kaupunkia missä ne järjestetään. Erkkapeda on mielenkiintoista ja luulen että S2 sopisi sen pariksi ihan loistavasti. :)

      Poista
  2. Valkoinen Kirahvi26/8/12 08:28

    Minäkin tein luovan kirjoittamisen opinnot, mutta Jyväskylässä. Kirjasto-opintoja en ole tehnyt, mutta kylläpäs kuulostaa kiinnostavalta. Itse haaveilen kirjallisuuden pääaineopinnoista siten, että pääaineena olisi suoraan lastenkirjallisuus. Suomessa tämä ei kuitenkaan ole vielä mahdollista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

-
Kuva
Pohjatuulen tarinoita on oikeastaan trilogia, joka kertoo Lapista kotoisin olevan suvun naisista ja heidän elämiensä käännekohdista. Sarjaan kuuluu kirjat Lapinvuokko, Jääleinikki ja Kultarikko. Ensimmäinen kirja sijoittuu ajallisesti Lapin sodan aikoihin, toinen 1960-luvulle ja kolmas 1980-luvun loppuun. Maantieteellisesti kirja alkaa Rovaniemeltä ja päätyy Ruotsin kautta Enontekiön Hetan kylään. Toisessa kirjassa suurin osa tapahtumista sijoittuu Saksaan ja Sveitsiin, ja kolmannessa palataan Suomen Lappiin ja Hettaan. Yritän kertoa jotain juonesta paljastamatta kuitenkaan liikaa... :) Annikki Hallavaara pääsee ylioppilaaksi ja suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Myös rakkaudesta haaveillaan ja ehkä hätäilläänkin, mutta sodan alettua muuttuu ihmisten elämä myös Rovaniemellä, kaukana rintamasta. Sota tulee lähemmäs, kun saksalaiset saapuvat. Annikki pääsee töihin saksalaiselle upseerille sihteeriksi, eikä suhde ole aina ihan ammatillinen. Lapin evakuointi Ruotsin puolelle on k
Lue lisää

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

-
Kuva
Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Olipa ihanaa huomata, että Satu Rämö on jälleen julkaissut uuden kirjan perheensä elämästä Islannissa. Hänen aiemmat Islannin-elämästä kertovat kirjansa ( Islantilainen voittaa aina  2015 ja  Islantilainen kodinonni  2018) ovat olleet mainioita nojatuolimatkakirjoja, ja pidän erityisesti hänen hyväntuulisesta tavastaan kertoa arkisesta elämästä tuolla pohjoisella laavakökkäreellä. Seuraan satunnaisesti myös Sadun  blogia . Talo maailman reunalla  on siis Rämön kolmas islantilaisesta elämänmenosta ja arjesta kertova kirja. Pääjuttu kirjassa on se, miten Rämö perheineen tekee irtioton arjestaan ja muuttaa vuodeksi Islannin Länsivuonoille,  Ísafjörðurin kylään. Nelihenkinen perhe muuttaa pikkuruiseen taloon kylän keskustaan, ja tutustuu rauhallisempaan elämään Reykjavíkin ruuhkien ja hulinan jälkeen. Kirjassa kuvataan, miten  Ísafjörðurissa kaikki tärkeä on kävelymatkan päässä, esimerkiksi koulu, päiväkoti, kauppa, kahvila ja sairaala
Lue lisää

Mauri Paasilinna: Rovaniemi-sarja

-
Kuva
Tähän neliosaiseen kirjasarjaan törmäsin ihan vahingossa kirjastossa etsiessäni jotain toista kirjaa. Sarjaan kuuluu siis neljä yli 300-sivuista kirjaa: Sotamorsian (2004), Korpivaellus (2005), Vihkiloma (2006) ja Jäämerentie (2007). Kirjasarja kertoo rovaniemeläisistä Eila Leppäsestä ja Veikko Valkamasta, joiden tie alkaa yhdessä ja jatkuu erikseen läpi koko sarjan. Lisäksi kirjassa seurataan sivujuonena talvisodan sotainvalidin Ilmari Rannan edesottamuksia. Sarja ajoittuu jatkosodan aikaan, alkaen sen alusta ja loppuen Lapin sodan jälkeiseen aikaan. Sotamorsian Eila Leppänen on lakimiehen ja kansakoulunopettajan tytär ja ylioppilas. Hän työskentelee kellosepänliikkeen myyjänä, ja pohtii tulevaisuuttaan. Veikko Valkama on pientilallisen poika, ja hän on jättänyt koulunsa kesken lähdettyään talvisotaan. Hän työskentelee kuljetusliikkeessä. Vaikka pari on erilaisista lähtökohdista, he ovat kihloissa ja suunnittelevat yhteistä tulevaisuutta. Jatkosota kuitenkin syttyy ja Veikko l
Lue lisää