Clare Pooley: Totuushaaste

Postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Saan pienen korvauksen linkkien kautta tehdyistä ostoista, mutta yhteistyö ei vaikuta tekstieni sisältöön

Totuushaaste ei varsinaisesti ole rakkausromaani, vaikka monenlaista rakkautta siinä on. Kirjan teemana on se, miten oma ja muiden käsitys itsestämme harvoin kohtaa. Varmaankin aika lailla kaikki ovat erilaisia eri ihmisten kanssa ollessaan, ja siten aina joku puoli jää (tarkoituksella tai tiedostamatta) piiloon. Toiset rakentavat itsestään tarkoituksella tietynlaisen kulissin, joka näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kulissin takana ihminen voi kuitenkin olla jotain ihan muuta.

Kirjan juoni rakentuu tavallisen vihreän ruutuvihon ympärille. Julian Jessop on ikääntynyt taiteilija, joka vaimonsa kuoleman jälkeen passivoitui lähes täysin. Viimeiset viisitoista vuotta hän on kokenut itsensä näkymättömäksi, mikä tuntuu erityisen pahalta siksi, että aiemmin Julian on ollut erittäin näkyvä persoona. Julian laittaa liikkeelle totuushaasteen: hän kirjoittaa haasteen nimen vihon kanteen ja kirjoittaa ensimmäisille sivuille yksinäisyydestään ja tarpeettomuuden kokemuksestaan. Hän jättää vihon Monican kahvilaan, josta Monica löytää sen.

Monicalla on itselläänkin monenlaisia pelkoja ja toiveita, jotka hän piilottaa läheisiltään. Hänkin on melko yksinäinen, sillä juristin työt lopetettuaan hän on keskittynyt vain kahvilan perustamiseen ja sen toiminnan pyörittämiseen. Hän kuitenkin unelmoi parisuhteesta ja perheestä, vaikka hänen äitinsä muistuttikin jatkuvasti siitä, miten naisen tulee pärjätä itse eikä tehdä itseään riippuvaiseksi aviomiehestä. Luettuaan Julianin tarinan Monica haluaa auttaa tätä, ja saa idean taidepiiristä kahvilassaan. Julian voisi tulla opettamaan piirtämistä, ja saisi näin vähän ihmisiä ympärilleen ja merkityksen elämälleen.

Pääosa tarinasta rakentuu Julianin ja Monican ympärille, vaikka muita ihmisiä tuleekin mukaan sitä mukaa, kun Totuushaaste-vihko löytää uusia uhreja. Vaikka haasteen tarkoitus on paljastaa itsestään jotain muille ja sitä kautta saada taakkaa pois omilta harteilta, eivät kaikki vihon kiertämisen seuraukset ole pelkästään positiivisia. Eri ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä on totuus ja kuinka paljon sitä voi taivuttaa sen muuttumatta valheeksi, ja toiset huomaavat katuvansa sitä, mitä vihkoon omalla vuorollaan kirjoittivat. Kaikki vihon kautta toisiinsa tutustuvat kuitenkin joutuvat kohtaamaan omia ennakkoluulojaan ja oppivat myös, että kulissien taakse voi olla ihan kannattavaa kurkistaa.

Kirjan kerronta etenee eri luvuissa eri henkilöiden näkökulmista. Tämä ei tee tarinasta sekavaa, sillä jokaisen luvun alkuun on selkeästi merkitty, kenen näkökulmasta luku on kirjoitettu. Tarinasta kuitenkin tulee etenkin puolivälin jälkeen hyvin rönsyilevä, sillä mukana on jo aika monta kertojaa. Juonessa on helppoa pysyä kiinni, mutta siihen tulee kuitenkin katkoksia eikä se välttämättä kulje aina ihan täysin kronologisesti, mikä voi aiheuttaa hämmennystä lukijassa. Karsimisen varaakin kirjassa olisi minusta ollut.

Totuushaasteesta ei tullut suosikkiani, vaikka tarinan idea onkin mielenkiintoinen. Kieliasun tarkistamiseen olisi voinut käyttää vähän enemmän aikaa ja vaivaa, sillä nyt huomioni kiinnittyi kummallisiin sanamuotoihin ja paikoin kankeaan kieleen. Kankea kieli voi olla alkuteoksesta lähtöihin, mutta omintakeiset sanat tuskin ovat. Kielenhuoltajan ammattitauti taitaa olla teoksen kuin teoksen lukeminen oikolukulasit päässä, ja ehkä kieleen liittyvät asiat vaivaavatkin minua keskimääräistä lukijaa enemmän.

Jos haluat tutustua moniin hyvin erilaisiin ihmisiin ja seurata heidän tutustumistaan ja siitä vääjäämättä seuraavia eritasoisia konflikteja, voin suositella tätä kirjaa sinulle. Kirja löytyy ainakin näistä e- ja äänikirjapalveluista:

BookBeat: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Nextory: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.

Storytel: *maksuton kokeilujakso, etu koskee uusia asiakkaita.